Suomen 17 kulttuuri- ja tiedeinstituutin toiminta tavoitti vuonna 2024 yhteensä yli 949 350 henkilöä.
Instituuttien vuoden 2024 tilastot pähkinänkuoressa:
- 1 082 ilmoitettua tapahtumaa (2 450 erillistä esityskertaa) vrt. 2023: 1 034 (2 141)
- Yli 949 350 hengen yleisö- ja osallistujamäärä vrt. 2023: 3,3 miljoonaa
- 1 817 nimettyä projektiin tai tapahtumaan osallistunutta esiintyjää, taiteilijaa tai tieteentekijää, (3 351 yhteistyökertaa, kun sama henkilö mainittu useaan kertaan) vrt. 2023: yli 1 700
- Yli 879 yhteisömuotoista yhteistyökumppania (1 398 yhteistyökertaa, kun sama yhteisö mainittu useaan kertaan) vrt. 2023: 790
- toimintaa 36 eri maassa vrt. 2023: 35
- tapahtumista noin 19 % toteutettiin joko kokonaan tai osittain verkossa (kokonaan verkossa 9 %; osittain verkossa 10 % v 2023: osittain tai kokonaan verkossa yli 19 % ehkä tämä luku riittäisi? (kokonaan verkossa toteutettiin 8 %, osittain verkossa 11 %)
Vuoden 2024 aikana kulttuuri- ja tiedeinstituutit tarjosivat yleisöilleen yhteensä:
- 59 elokuvanäytöstä (493 erillistä esityskertaa)
- 52 kurssia (214 erillistä kertaa)
- 89 muuta tapahtumaa (177 erillistä tapahtumakertaa)
- 69 teatteri-, tanssi-, sirkus- tai muuta esitystä (171 esityskertaa)
- 117 esitelmää tai luentoa (169 erillistä esityskertaa)
- 86 näyttelyä (145 erillistä näyttelykertaa)
- 42 työpajaa (137 erillistä kertaa)
- 38 instituutin esittelytilaisuutta (136 erillistä kertaa)
- 57 konserttia (133 esityskertaa)
- 75 keskustelutilaisuutta (121 erillistä kertaa)
- 109 konferenssia, seminaaria tai kollokviota (120 erillistä kertaa)
- 99 residenssijaksoa
- 91 erillistä julkaisua (mm. artikkeleja, blogikirjoituksia, podcast-jaksoja, kirjoja, katalogeja, tilausteoksia sekä taideteollisia tuotoksia)
- 27 lukutapahtumaa (75 erillistä kertaa)
- 61 verkottamistilaisuutta (70 erillistä kertaa)
- 33 messuosallistumista (60 erillistä kertaa)
- 14 asiantuntijavierailua (28 erillistä kertaa)
- 3 teosta julkisessa tilassa (6 erillistä kertaa)
- 5 apurahaa tai stipendiä
Koonti perustuu instituuttien Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:lle (SKTI) ilmoittamiin tietoihin. Excel-muotoisen listan instituuttien toiminnasta vuonna 2024 löydät tästä.
Mitä numerot kertovat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien vaikuttavuudesta?
Vuosittain kerättävät tiedot instituuttien toiminnan laajuudesta – yhteistyökumppaneista, saavutetuista henkilöistä, toiminnoista sekä myös toiminnan pitkäjänteisyydestä – muodostavat olennaisen tietopohjan, kun muodostamme kokonaisnäkemystä instituuttien tekemän kansainvälisen työn vaikuttavuudesta.
Jokaisen tilastoidun tapahtuman kohdalla on nimetty tekijät, kuten esimerkiksi taiteilijat ja tutkijat (1 817 erillistä nimettyä henkilöä), ja sen toteuttamisessa mukana olleet yhteistyökumppanit (879 erillistä nimettyä organisaatiota tai yhteisöä). Lisäksi on kartoitettu sitä, onko tapahtuma jatkoa aiemmin toteutetulle tapahtumalle (28 % on), ja sitä onko tapahtuma toteutettu yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanin kanssa (34 % toteutettiin).
Tilastollisessa yhteenvedossa instituuttien toimintaa tarkastellaan ensisijaisesti numeroiden kautta. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä tavoittamaan instituuttien kansainvälisyyttä edistävän toiminnan arvoa ja merkitystä.
Jokaisen luvun takana on todellinen tapahtuma – ihmisiä, yhteisöjä ja kokonaisia kansainvälisiä ekosysteemejä – joiden työtä ja elämää tapahtuma on jollain tavalla liikuttanut ja muuttanut.
Voimme olettaa, että toteutuneet tapahtumat ovat tuoneet osallistuneille taiteen ja tieteen tekijöille esimerkiksi uusia työtilaisuuksia, ammatillisia verkostoja ja yhteistyökumppaneita sekä kansainvälistä näkyvyyttä.
Instituuttien yhteistyökumppaneiden suhteen voimme olettaa, että niiden yhteistyö suomalaisten tai suomalaislähtöisten tekijöiden kanssa on ainakin jossain määrin lisääntynyt instituuttien kanssa tehdyn yhteistyön myötä.
Vaikuttavuuden arviointi edellyttää kohderyhmien kokemusten kartoittamista
Vuoden 2025 alusta instituuttiverkosto on ottanut käyttöön vaikuttavuusarviointimallin, jonka avulla täydennetään jo vuodesta 2017 asti kerättyjä määrällisiä toiminta- ja tapahtumatietoja laadullisella tiedolla.
Vaikuttavuustietoja kerätään kolmen instituuttien kohderyhmille eli tekijöille, kumppaneille ja yleisöille suunnatun kyselyn, sekä instituuttien itsearvioinnin kautta.
Kyselyt porautuvat ammattilaisten ja organisaatioiden välittömään kokemukseen ja arvioon siitä, minkälainen vaikutus yhteistyöllä instituutin kanssa on heille ollut. Kyselyillä kartoitetaan myös sitä, miten he arvioivat toiminnan vaikuttavan niiden yleisöihin ja toimintaan laajemmin.
Vaikuttavuustiedon keruu perustuu verkoston yhdessä määrittelemiin vaikuttavuustavoitteisiin. Taiteen ja tieteen tekijöiden sekä mahdollistajien osalta toiminnan toivotuiksi vaikutuksiksi olemme määritelleet muun muassa seuraavat asiat:
Taiteen ja tieteen tekijöiden:
- Kansainvälisten verkostojen, kontaktien ja yhteistyökumppaneiden määrä kasvaa
- Läsnäolo ja näkyvyys – eli läpimurrot kansainvälisillä areenoilla lisääntyvät
- Osaaminen vahvistuu
- Työskentelyolosuhteet paranevat ja työhyvinvointi lisääntyy
- Kestävä liikkuvuus mahdollistuu
- Uusia näkökulmia ja ratkaisuja syntyy
Taiteen ja tieteen mahdollistajien, eli alalla toimivien organisaatioiden ja yhteisöjen:
- Kansainvälisyys mahdollistuu ja vakiintuu yhä useammalle toimijalle
- Uusien kohderyhmien ja yleisöjen tavoittaminen sekä ymmärrys vastaanotosta lisääntyy
- Kansainväliset verkostot ja yhteistyökumppanuudet lisääntyvät ja vahvistuvat
- Tietopohja kansainvälisyyden tuloksista ja vaikutuksista tieteen ja taiteen aloilla vahvistuu
- Toimijuus ja johtajuus kestävyysmurroksessa vahvistuu
Voit tutustua vaikuttavuusarviointimalliin täällä.
Jatkossa määrällisen tiedon keruu kulkee siis rinnakkain laadullisen tiedon keruun kanssa kehittäen entistä kattavampaa tietopohjaa instituuttien kansainvälisen toiminnan vaikuttavuudesta.
Toiminta- ja tapahtumakyselyn ja vaikuttavuuskyselyiden kautta kerättävää määrällistä ja vaikuttavuustietoa tullaan syventämään haastatteluilla ja artikkeleilla, joiden kautta tavoitellaan instituuttien työn ja toiminnan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
Lue tästä taiteilijakaksikko Sasha Huberin ja Petri Saarikon sekä festivaalijohtaja Sajje Solbakin haastattelut.