Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston vaikuttavuuden arviointi on edennyt siihen vaiheeseen, että on aika käynnistää vaikuttavuustiedon kerääminen. Muistamme työtä aloittaessamme, kuinka hankalaa oli löytää tietoa organisaatioiden vaikuttavuuden arvioinnista julkisista lähteistä. Silloin jo päätimme, että viestimme työstämme myös laajemmin niin avoimesti kuin mahdollista. Nyt onkin ilo esitellä teille tuoretta arviointimalliamme! Tarkan kuvauksen prosessista ja kuvan vaikuttavuuskartastamme löydät täältä.
Mitä?
Suomen instituuttiverkoston vaikuttavuustyö alkoi viimeistään jo 2012, jolloin julkaistiin Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen laatima ”Selvitys Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnan vaikuttavuudesta”. Aika ei kuitenkaan ollut otollinen instituuttiverkoston systemaattiselle vaikuttavuuden mittaamiselle.
Vuonna 2022 verkoston vaikuttavuuden arviointi nousi uudestaan keskusteluun opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n välisissä keskusteluissa. 2023 valmistui OKM tilaama selvitys ”Mitä, jos instituutteja ei olisi – Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudesta.” Tiedeinstituutteja oli arvioitu riittävästi julkaisussa ”Tieteelle tarkoitettujen rahapelitoiminnan voittovarojen käytön arviointi”.
Selvityksen otsikossa hyödynnetään tapaa, jota usein käytetään havainnollistamaan kulttuurin merkitystä laajasti ymmärrettynä. Kulttuurin laajan käsityksen ongelmana on se, että se jää helposti näkymättömäksi ja yksi tapa rakentaa yhteistä ymmärrystä kulttuurista on koittaa kuvitella – eittämättä dystooppista tilannetta – jossa sitä ei ole. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kulttuuripolitiikkaa kehitettäessä on kuitenkin syytä pohtia tarkkaan, milloin on syytä puhua taiteesta, kulttuuriperinnöstä tai luovista aloista.
Selvitys julkistettiin vaikuttavuusseminaarissa 7.9.2023. Seminaarin tarkoituksena oli myös herättää keskustelua vaikuttavuuden arvioinnista kulttuurialalla.
Itsearviointi on hyvä alku
Selvityksen laatimisen ansiosta keskustelu vaikuttavuudesta verkostossa syveni. Selvityksen puute taas oli se, että se pohjautuu pelkästään instituuttien itsearvioon. Itsearviointi on olennainen osa vaikuttavuuden arviointia, mutta käsitystä vaikuttavuudesta ei voida perustaa vain siihen. Vaikuttavuudessa olennaista on se, miten toiminta tosiasiallisesti vaikuttaa keskeisiin kohderyhmiin.
Selvityksen valmistumisen jälkeen jatkoimme työtä kaikkien instituuttien kanssa yhteiskehittämiseen pohjautuvissa työpajoissa. Vuonna 2024 olemme pakertaneet indikaattoreiden ja kyselyiden parissa. Mallia on myös testattu kymmenen instituutin yhteishankkeen pARTirin – projekteilla. Ensi vuonna edessä on todellinen koitos, kun vaikuttavuustiedon kerääminen ja kokoaminen 17 tiede- ja kulttuuri-instituutin kohderyhmiltä ja yhteistyökumppaneilta alkaa.
Kohti kestävää kansainvälisyyttä
Arviointimallin ytimen muodostavat nämä: muutostavoite, halutut vaikutukset sekä kohderyhmät. Muutostavoite kytkee instituuttien toiminnan isoon yhteiskunnalliseen ja globaaliin muutoksen: Suomen instituuttiverkosto haluaa edistää tieteen, taiteen ja kulttuurin kansainvälistymistä kestävästi ja näin ollen omalta osaltaan edistää kestävää kansainvälisyyttä. Mallissa tätä tavoitellaan muun muassa kysymyksillä, jotka liittyvät ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioimiseen yhteistyössä sekä tekijöiden että kumppaniorganisaatioiden kanssa tai instituuttien rooliin kestävyysmuutoksen johtajina.
Halutut vaikutukset on jaoteltu sidosryhmittäin. Keskeisintä on ymmärryksen vahvistaminen siitä, mitä tekijät, yhteistyökumppanit ja yleisöt saavat instituuttien työstä ja toiminnasta. Tarkastelemme kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia tutkijoiden ja taiteilijoiden työtilaisuuksien ja kontaktien määrään sekä ansioiden kasvuun. Mikä toimii, ja miten tarjontaa ja tukea tekijöille voisi kehittää?
Lisäksi tietoa kerätään yhteistyökumppaneilta kuten tutkimusorganisaatioilta, esitystaloilta, museoilta, gallerioilta ja tapahtuman järjestäjiltä. Miten he kokevat yhteistyön instituuttien kanssa? Selvitämme myös sitä, onko instituuttien työn tuloksena syntyvillä näyttelyillä, esityksillä, seminaareilla ja muilla tilaisuuksilla vaikutusta esimerkiksi taiteen kokijan tai luennon kuulijan merkityksellisyyden kokemukseen.
Vaikuttavuushäkistä oppimiseen ja kehittymiseen
Prosessin aikana olemme pohtineet muun muassa arvioinnin tutkimuksellista perustaa, vaikuttavuustiedon hyödyntämistä sekä sitä, tullaanko tietoa arvioimaan esimerkiksi rahoittajan toimesta.
Olennaista on, että vaikuttavuusarviointia tehdään organisaation tai toimijan, instituuttien tapauksessa verkoston, itse itselleen asettamista tavoitteista käsin. Mallin tarkoitus on arvioida sitä, miten tämä onnistuu. Vaikuttavuustiedon kerääminen tähtää ennen kaikkea oppimiseen ja itseymmärrykseen. Se tukee kyvykkyyttä pysyä mukana toimintaympäristön muutoksessa sekä kehittämistyötä.
Teoreettisena viitekehyksenä käyttämäämme muutosteoriaa (Theory of Change) on tutkittu, mutta kyseessä ei ole tieteellinen teoria. Muutosteoria vertautuu organisaation kehittämiseen, kuten johtamiseen liittyviin teorioihin.
Kannustamme lämpimästi muitakin tarttumaan vaikuttavuuspohdintoihin ja rohkaisemme myös ottamaan askeleen kohti varsinaista arviointia! On merkityksellistä miettiä yhdessä mitä muutosta kohti työtämme teemme ja mitä vaikutuksia haluamme saada aikaiseksi. Jo itse prosessi on tukenut tavoitteiden kirkastamista ja niistä kertomista, sekä myös yhteenkuuluvuutta.
Työ on vaatinut myös runsaasti sitkeyttä ja päämäärätietoisuutta. Nyt jännitämme, miten kyselyt otetaan tekijöiden ja yhteiskumppaneiden puolesta eri puolilla maailmaa vastaan ja minkälaista tietoa saamme analysoitavaksi.
Lähteet ja viitteet:
Seminaariuutinen ja tallenne
Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudesta on valmistunut
https://www.youtube.com/watch?v=D6AoTqKqb0o
Kulttuurin määrittelystä –
Sirkka et al., Understandings of Culture: A European Bottom-up Study Using Structural Topic Modeling, Socius: Sociological Research for a Dynamic World Volume 10: 1–16 / 2024.
https://pure.eur.nl/ws/portalfiles/portal/168232939/sirkka-et-al-2024-understandings-of-culture-a-european-bottom-up-study-using-structural-topic-modeling.pdf
Vaikuttavuuden arvioinnista kulttuurialalla:
Moi! Museums of Impact
https://www.museumsofimpact.eu/
Europeana Impact Playbook
https://pro.europeana.eu/page/europeana-impact-playbook