Toinen koronavuosi toi haasteita, yhteistyötä ja onnistumisia

Kuva: Weaving, yearning -teoksen yleisöä Temppeliaukion kallioilla elokuussa 2021. Valokuva: Petri Summanen.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnassa toinen koronavuosi jatkoi lähikontaktien rajoittamista ja toi haasteita yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Toiminnan luvut osoittavat kuitenkin, että aktiivista toimintaa se ei estänyt. Kansainvälisten kasvokkain tapahtuvien kontaktien yhtäkkinen katkeaminen vuonna 2020 havahdutti instituutit muun muassa kehittämään laajoja ja monipuolisia digitaalisia toimintaympäristöjä.

Esimerkiksi Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutissa toinen koronavuosi vaati lehmän hermoja ja tarkkaa pelisilmää. Instituutin johtajan Jaakko Nousiaisen mukaan olosuhteet ja rajoitukset elivät vuoden aikana moneen suuntaan. Koska tilanteet muuttuivat nopeasti, myös ohjelmaa täytyi muokata ketterästi. Moni tapahtuma siirtyi verkkoon.

”Ensimmäisenä koronavuotena saatujen oppien avulla pystyimme tuottamaan entistä paremmin jäsenneltyjä verkkotapahtumia, jotka tavoittivat aikaisempaa laajempia osallistujaryhmiä maailmanlaajuisesti. Koronaturvallisesti toteutetut ulkoilmatapahtumat olivat vuoden valttikortteja. Walthamstow Wetlands -kosteikkoalueelle toteutettu Tove Jansson -teemainen luontopolku kesällä sekä Teemu Määttäsen ja Anne Roinisen näyttävät installaatiot Southbank Centren valotaidetapahtumassa vuoden pimeimpien kuukausien aikana olivat yleisömagneetteja”, Nousiainen toteaa.

Jaakko Nousiainen pitää hyvänä oppina ensimmäisestä koronavuodesta instituuttiverkoston yhteistyön tiivistymistä. Esimerkiksi Together Alone on ollut tärkeä hanke instituuttien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Hanke syntyi vastauksena koronapandemian aiheuttamaan kulttuurialan ja etenkin freelance-taiteilijoiden kriisiin.

”Halusimme reagoida nopeasti ja tukea mahdollisimman suoraan taiteilijoiden työllistymistä. Together Alone jatkuu edelleen, ja sen tuloksia nähdään huhtikuussa aukeavassa näyttelyssä Hanasaaressa. Olemme oppineet paljon erilaisten työkulttuurien ja toiminnan tapojen yhteensovittamisesta, sekä siitä mikä etätyöskentelyssä toimii ja ei toimi. Etäkokouksista varmasti kaikki ovat jo saaneet tarpeekseen, mutta niiden normalisoitumisen hyvänä puolena on ehdottomasti ekologisen ajattelun korostuminen. Joka kokoukseen ei ole pakko matkustaa”, Nousiainen kertoo.

 

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit tärkeitä sillanrakentajia

Yhteistyökumppaneina Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat jo ennen koronaa olleet haluttuja. Verkkopohjainen toiminta on tuonut mukanaan uuden ja laajemman kansainvälisen yleisön sekä uusia yhteistyökumppaneita.

A I S T I T / coming to our senses -ohjelmakokonaisuus oli erityisesti yksi vuoden näkyimmistä kulttuurihankkeista. Sen tuottivat Suomen Benelux-, Britannian- ja Irlannin-, Ranskan- ja Saksan instituutit. Berliinissä, Lontoossa, Pariisissa ja Brysselissä toteutetut A I S T I T / coming to our senses -projektin osat tulivat myöhemmin yhteen Helsingissä Helsingin Juhlaviikoilla, ja Weaving yearning -teoksen äänimatka kuljetti yleisöä Taidehallilta Temppeliaukiolle. Näyttely teki näkyväksi Suomessa instituuttien kohdemaissaan tekemää työtä.

Kuraattori ja koreografi Satu Herrala työskenteli A I S T I T / coming to our senses -nykytaideohjelmassa kuraattorina yhdessä kuvataiteilija Hans Rosenströmin kanssa. Yhteistyö instituuttien kanssa saa Herralalta kosolti kiitosta.

”Pandemian tuomista haasteista huolimatta pystyimme toteuttamaan monimuotoisen kansainvälisen nykytaidekokonaisuuden räätälöidysti neljässä eri maassa. Sen teki mahdolliseksi kulttuuri-instituuttien verkostomainen työtapa ja rajoja ylittävä, notkea tuotantomalli. Tämä oli minulle ensimmäinen yhteistyö suomalaisten kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa, ja oli ilo tutustua instituuttien ammattitaitoiseen ja kunnianhimoiseen työhön kohdemaissa ja Suomessa. Instituutit ovat tärkeä sillanrakentaja suomalaisten ja Suomessa toimivien taiteen ammattilaisten ja kohdemaiden taidekenttien välillä; ne luovat tekijöille moninaisia työskentelymahdollisuuksia ja pitävät taiteilijoista ja kumppaneista hyvää huolta”, Herrala luonnehtii.

Lue SKTI:n uutinen Suomen tiede- ja kulttuuri-instituuttien toiminnan tilastoista 2021.