Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien vuoden 2021 tilastot ovat nyt julki

Suomen 17 kulttuuri- ja tiedeinstituutin toiminta tavoitti vuonna 2021 yhteensä yli 1,5 miljoonaa henkilöä.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien vuoden 2021 tilastot pähkinänkuoressa:

  • 980 ilmoitettua tapahtumaa (1 658 erillistä esityskertaa), vrt. 2020: 773 (1360)
  • 1 506 082 hengen yleisömäärä, vrt. 2020: 2 milj.
  • 12 342 osallistujaa, vrt. 2000: 4 000
  • toimintaa 26 eri maassa, vrt. 2020: 26
  • yli 787 yhteistyökumppania (yhteisöä), vrt. 2020: 460
  • tapahtumista noin 47,5 % toteutettiin joko kokonaan tai osittain verkossa (kokonaan verkossa toteutettiin 34,7 %, osittain verkossa 12,8 %)*, vrt. 2020: osittain tai kokonaan verkossa yli 32 %

Vuoden 2021 aikana instituutit tarjosivat yleisöilleen:

  • 80 elokuvanäytöstä (319 erillistä esityskertaa)
  • 202 erillistä julkaisua (mm. artikkeleja, blogikirjoituksia, podcast-jaksoja, kirjoja, katalogeja, tilausteoksia sekä taideteollisia tuotoksia)
  • 75 teatteri-, tanssi-, sirkus- tai muuta esitystä (181 esityskertaa)
  • 139 konferenssia, seminaaria tai kollokviota
  • 103 keskustelutilaisuutta (127 erillistä kertaa)
  • 98 esitelmää tai luentoa (kaikkiaan 123 erillistä esityskertaa)
  • 103 näyttelyä
  • 56 konserttia (91 esityskertaa)
  • 59 residenssijaksoa
  • 41 työpajaa
  • 24 instituutin esittelytilaisuutta (38 esityskertaa)
  • 16 lukutapahtumaa (35 erillistä kertaa)
  • 12 teosta julkisessa tilassa (32 esityskertaa)
  • 30 kurssia
  • 20 verkottamistilaisuutta
  • 15 messuosallistumista
  • 9 asiantuntijavierailua
  • 7 apurahahakua
  • 41 muuta tapahtumaa (57 erillistä tapahtumakertaa)

Nämä tilastotiedot perustuvat instituuttien Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:lle ilmoittamiin tietoihin. Excel-muotoisen listan instituuttien toiminnasta vuonna 2021 löydät tästä.

 

Instituutit tukevat taiteilijoiden, tutkijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työmahdollisuuksia ulkomailla

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien ilmoittamien tietojen mukaan, instituuttien toimintaan osallistui vuonna 2021 yhteensä ainakin 1 580 kulttuurin ja tieteen ammattilaista. Toiminnan kautta tarjottiin uusia työtilaisuuksia muun muassa näyttelyihin osallistuneille taiteilijoille, erilaisten keskustelutilaisuuksien puhujille, työpajojen ja kurssien vetäjille, julkaisujen kirjoittajille sekä esiintyville taiteilijoille.

Suomalaisten kulttuurin ja tieteen ammattilaisten osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin lisää heidän mahdollisuuksiaan löytää uusia työmahdollisuuksia ulkomailla myös jatkossa. Tämä parantaa heidän taloudellista ja ammatillista asemaa ja lisää tuloja Suomeen.

 

Aalto-yliopiston yhdessä Institut finlandais’n kanssa toteuttama Aalto Fashion Paris Showroom esittelee Pariisin muotiviikolla sarjan Aalto-yliopiston alumnien mallistoja muotitaloille, rekrytointitoimistoille ja kansainväliselle lehdistölle. Aalto-yliopisto on luokiteltu kolme vuotta peräkkäin maailman johtavien muotikoulujen joukkoon Business of Fashionin vuosittaisella Global Fashion School Rankingilla, ja opiskelijat ovat menestyneet suurissa kilpailuissa, kuten Hyères-festivaalilla Etelä-Ranskassa. Pariisissa Aalto-yliopiston alumnit työskentelevät esimerkiksi Givenchyn, Balenciagan, Celinen, Saint Laurentin, Kenzon, Maison Margielan ja Louis Vuittonin palveluksessa. Kuva: © Näytös21 Fashion Show

 

Instituutit lisäävät suomalaisten toimijoiden kansainvälistä tunnettuutta ja näkyvyyttä
 Instituuttien hankkeet saavuttivat yhteensä yli 1,5 miljoonan hengen yleisön yli 26 eri maassa. Kiinnostus nostaa suomalaisten toimijoiden kansainvälistä tunnettuutta: museoista oopperaan ja festivaaleista kirjastoihin. Kulttuuri on ensisijainen tapa kiinnostua vieraasta maasta. Panostuksella kulttuuriin ja taiteeseen on vaikutus myös Suomen maakuvaan, joka puolestaan vaikuttaa vientiin ja matkailuun.

 

Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti toi South Bank Centren Winter Light näyttelyyn Anne Roinisen Car Show -teoksen (kuvassa) sekä Teemu Määttäsen Noste-valoinstallaation (kuvassa). Noste-teoksen on arvioitu saavuttaneen 500 000 hengen yleisön Lontoon yhdellä keskeisimmistä sijainneista. Kuva: Jaakko Nousiainen


Instituutit laajentavat suomalaisten toimijoiden kansainvälisiä verkostoja

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminta kohdemaissa on poikkeuksetta laajan yhteistyön tulosta. Vuoden 2021 toiminnan tilastojen kautta käy ilmi, miten valtavan verkoston seitsemässätoissa eri maassa sijaitsevan instituutin hankekumppanit muodostavat.

Vuonna 2021 instituutit tekivät yhteistyötä yli 787 yhteisön kanssa ympäri maailmaa.

Suomalaisille toimijoille instituutit ovat tehokas väylä vahvistaa omia kansainvälisiä verkostojaan. Kun organisaatio saa yhdenkin hyvän kontaktin uudessa maassa tai kaupungissa, laajentuu organisaation jokaisen työntekijän toimintakenttä. Se lisää jokaisen toimintaan osallistuneen mahdollisuuksia työllistyä, hakea uusia tulolähteitä, tehdä yhteistyötä, kysyä neuvoa ja oppia uutta. Kokemusten vaihto toimii luonnollisesti molempiin suuntiin. Suomessa kehitetyt toimintatavat, vertaisarvioitu tiede ja omintakeinen taide saavuttavat täyden potentiaaliansa ainoastaan, kun ne saavat mahdollisimman vahvan resonanssin kansainvälisesti.

 

VAPAA-kollektiivin installaatio 39186 Vacant rooms oli esillä arkkitehtuurin ja muotoilun Concéntrico-festivaalilla Espanjassa syyskuussa. VAPAA-kollektiivin muodostavat arkkitehdit Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski, ja heidän työnsä keskiössä on arkkitehtuurin suhde ilmasto- ja biodiversiteettikriisiin. Osallistuminen festivaalille toteutettiin yhteistyössä Suomen Madridin-instituutin kanssa. Kuva: VAPAA-kollektiivi

 

Instituutit käyttävät ääntään oikeudenmukaisten yhteiskuntarakenteiden luomiseksi

Pandemian aikana Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat yhdessä kehittäneet verkoston vastuullisuustyötä strategisesti ja määrätietoisesti. Yhteistyö instituuttien kesken on lisääntynyt, kun kaikkien instituuttien henkilöstö ja muu kulttuuri- ja tiedekenttä siirtyivät etätöihin samaan aikaan. Tämän myötä verkosto on entisestä tavoitteellisemmin kehittänyt yhteisiä vastuullisia ja kestäviä toimintatapoja kuten instituuttien yhteisen ekologisten toimintatapojen ohjeen.

Digitaaliset alustat ja niiden laaja käyttöönotto ovat helpottaneet instituuttien mahdollisuuksia käydä yhteiskunnallista keskustelua kansainvälisesti saavutettavasti.

Instituutit järjestivät vuoden 2021 aikana muun muassa yhteensä 139 konferenssia, seminaaria tai kollokviota, 127 keskustelutilaisuutta ja 123 esitelmää tai luentoa. Näistä valtaosa saavutti entistä laajemman yleisön, sillä maantieteellinen sijainti ei aseta rajoituksia osallistumiselle. Instituutit ovat nostaneet näiden tilaisuuksien kautta esiin lukuisia yhteiskunnallisesti akuutteja aiheita, kuten taide- ja kulttuurikentän dekolonisaatio, nuorten mielenterveys ja populistinen retoriikka ja demokratia.

 

Myös instituuttien tuottamat podcastit (Lähi-itä NYT, Withstanding, Parlatorio, AISTIT, Point taken) sekä verkoston yhdessä kehittämät keskustelusarjat Beyond Populism ja In Conversation with the Finnish Institutes nostivat esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin tuottamassa Withstanding-podcastissa keskustellaan muun muassa siitä, millaisia työkaluja feministiset arkkitehdit ja arkkitehtuurintutkijat tarjoavat oikeudenmukaisten yhteiskuntarakenteiden luomiseksi. Miltä näyttävät huolenpidon ja aktivismin käytännöt arkkitehtuurin kentällä? Podcastissa näistä aiheista keskustelevat arkkitehti ja tutkija Lori Brown sekä arkkitehti ja organisaattori Arvind Ramachandran. Kuvat: Lori Brownin kuva Laura Heyman; Arvind Ramachandranin kuva Ella Alin