Vuonna 2022 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit tekivät yhteistyötä yli 600 yhteisömuotoisen yhteistyökumppanin sekä yli 730 tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijän kanssa. Vaikka instituuttiverkoston toimintaa varjosti vielä alkuvuodesta korona, viimeistään rajoitusten purkauduttua erilaiset yleisötapahtumat yleistyivät. Korona-aikana laajaan käyttöön levinnyt verkkopohjainen toiminta toi mukanaan uusia toimintatapoja, jotka näkyivät vuoden tilastoissa sekä kulttuuri- että tiedeinstituuttien toiminnassa.
Instituutit toimivat monipuolisesti erilaisten ammattilaisten kohtaamispaikkana sekä osaamisen vahvistumisen ja uusien kontaktien mahdollistajina. Niiden parissa työskentelevät näkevät instituutit paitsi merkittävinä toimijoina myös inspiroivina työympäristöinä.
Verkostoyhteistyö tähtää ongelmakohtien ratkaisuun
Instituuttiverkoston projekteissa tuottajana vuodesta 2021 alkaen työskennellyt Monica Gathuo iloitsee siitä, että menneenä toimintavuotena hän sai työnsä kautta eturivipaikan nähdä, miten instituuttiverkosto puhaltaa yhteen hiileen ja luo moninaista Suomi-kuvastoa ympäri maailmaa.
”Ensimmäinen projektini instituuttiverkoston kanssa alkoi vuonna 2021, kun Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti otti minuun yhteyttä yhteistyön merkeissä. He halusivat yhdessä muutaman muun instituutin kanssa tuottaa In conversation with the Finnish Institutes -keskustelusarjan verkkoon yhdenvertaisuusteemojen ympärille ja minut haluttiin siihen tuottajaksi. Julkaisimme viisi jaksoa keskusteluja yhdenvertaisuudesta kulttuuri- ja taidekentällä. Tutustuin kertaheitolla useampaan instituuttiin ja opin valtavasti instituuteista ja instituuttiverkostosta”, Gathuo kertoo.
Kun keskustelusarja oli saatu purkkiin talvella 2022, Gathuo näki ilmoituksen avoimesta tuottajan paikasta instituuttien yhteisessä Together Again -hankkeessa. Se tuntui kutsulta jatkaa työskentelyä instituuttien kanssa. Hän aloitti työt hankkeessa keväällä 2022 päätuottajana.
”Olemme instituuttien kanssa yhdessä rakentaneet Together Again -hanketta pyrkimyksenä tuottaa yhdessä keskustelua uudenlaisesta ’post’-pandemia ajasta. Instituuttiverkosto haluaa aktiivisesti ratkoa kulttuuri- ja taidetuotannoissa vallitsevia ongelmakohtia ja olen oman osaamiseni kautta pysynyt tuomaan näkökulmia tähän työhön”, Gathuo kertoo.
Monica Gathuo pitää tärkeänä sitä, että Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkosto pyrkii olemaan aina aallon harjalla. Kulttuuri-, taide- ja tiedeala kun on alati kehittyvä työympäristö, jossa ainoa pysyvä elementti on muutos.
”Verkoston kanssa työskentely on ollut upeaa, sillä jokainen instituutti on omanlaisensa omine tavoitteineen ja kulttuureineen. Instituutit tuovat omalla tavallaan Suomea ja suomalaisuutta globaaleihin kulttuuri- ja tiedekeskusteluihin ja instituuteista löytyy roppakaupalla luovuutta, ideoita ja kokemusta”, Gathuo suitsuttaa.
FIMEn kurssitoiminta saattaa yhteen opettajia ja opiskelijoita
Suomen Lähi-idän instituutin FIMEn tutkija Sandra Nasser El-Dine osallistui instituuttinsa kurssitoimintaan toteuttamalla muun muassa Love, marriage and dating in the Arab world -verkkokurssin. Kurssi keskittyi rakkauden, avioliiton ja seurustelun antropologiseen tutkimukseen Lähi-idässä. Sen tavoitteena oli tarjota etnografiseen tutkimukseen perustuva läpileikkaus seurustelukäytäntöjen ja avioelämän moninaisuudesta eripuolilla nyky-Lähi-itää, sekä antaa välineitä tarkastella aihepiiriä.
”Kurssilla vieraili yhteensä kahdeksan antropologia luennoimassa tutkimusaiheistaan, tarjoten kurkistusikkunoita arkeen eri puolilla Lähi-itää. Kurssilla käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi perhelain kehityskulut Egyptissä, LGBTQ- suhteet Libanonissa ja kurdien transnationaalit avioliittokäytännöt”, Nasser El-Dine kertoo.
Nasser El-Dinen mukaan Lähi-idässä järjestettävät intensiivikurssit ovat FIMEn ehdoton vahvuus. Niillä opiskelijat pääsevät tutustumaan myös jokapäiväiseen elämään Libanonissa. Kursseilla on myös ainulaatuiset edellytykset hyödyntää paikallisten tutkijoiden asiantuntemusta ja tuoda kuuluviin heidän näkökulmiaan.
”Omalle kurssilleni oli mahdollista rekrytoida tutkimusalan kiinnostavimpia tutkijoita eri puolilta Eurooppaa, ja kurssilaiset pääsivät verkostoitumaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita jakavien eri Suomen yliopistojen opiskelijoiden kanssa”, Nasser El-Dine kertoo.
FIME järjestää myös arabianopetusta ja väyliä harjoitella kielen puhumista. Vuonna 2021 FIME järjesti kurssin Irakin arabiasta, ja kielikahvilatoimintaa on pyöritetty sekä kasvokkain Helsingissä että etänä.
Tutkijalle instituutti on tarjonnut hyvän ja vivahteikkaan työympäristön.
”FIMEllä työskentely on ollut Lähi-itään erikoistuvalle antropologille erinomainen mahdollisuus tutkia Lähi-itää paikan päällä, samanaikaisesti akateemisesti verkostoituneena. Instituutti on tukenut kenttätyötä tarjoamalla resursseja matkoihin ja muihin tutkimuskuluihin. Oman tutkimukseni teon lisäksi olen saanut tilaisuuksia vahvistaa akateemisia taitojani tapahtumien järjestämisessä ja opetuksessa. Työskentelyn myötä minulle avautui myös mahdollisuus päästä jatkamaan tutkimustyötä FIMEen kytkeytyvässä Maahanmuutto, ylirajaiset koulutuspolut ja diasporinen monikielisyys (MIGDIA) -tutkimusprojektissa”, Sandra Nasser El-Dine kertoo.