Juuri valmistuneessa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia koskevassa selvityksessä lähtökohtana on se, että ”kulttuurin ja liikunnan hyvinvointia lisäävä ja pahoinvointia ennaltaehkäisevä vaikutus ovat tutkitusti kiistämättömiä faktoja.” (OKM, 2023)
Teksti on ilmestynyt pääkirjoituksena SKTI:n uutiskirjeessä 2/2023
Tämä on kuin raikas tuulahdus keskustelussa, jota on leimannut myös pallottelu taiteen ja kulttuurin arvosta ja sen todentamisesta. Yhtäältä on koettu painetta todentaa yhteiskunnallisia vaikutuksia ja toisaalta päädytty tuskailemaan sen vaikeutta, jopa mahdottomuutta.
Eräänlainen kipuraja kulttuurin hyvinvointivaikutusten mittaamisessa numeroin saavutettiin kahdeksan museon ja Museoliiton tilaamassa tutkimuksessa, joka koski museokäynnin pitkäkestoista ja laaja-alaista vaikuttavuutta sekä museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa. Tutkimus sai kritiikkiä muun muassa kulttuurikokemuksen arvon alentamisesta hintalapuksi: ”museovierailu tuottaa myönteisiä hyvinvointivaikutuksia keskimäärin 864 euron arvosta käyntikertaa kohti.”
Tutkimuksessa kiinnostavaa näkökulmaa vaikuttavuuteen tuo 2014 perustettu Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoitusinstrumentti, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Instrumenttiin on kohdennettu vuositasolla 55 miljoonaa, joka vastaa 12 prosenttia Suomen Akatemian kautta kohdennettavasta vuosittaisesta tutkimusrahoituksesta. (Kivistö ja Lilja). Instrumentin viiden vuoden toimintaa koskeva vaikuttavuuden arviointi julkistettiin syyskuussa 2022.
Sekä tieteen että taiteen vaikutusten arviointiin pätevät samat haasteet, tai ominaisuudet: syy-seuraussuhteita on mahdotonta suoraviivaisesti todentaa, vaikutukset näkyvät viiveellä ja ne voivat olla sattumanvaraisia ja epäsuoria, ja ovat myös pitkälti ekosysteemisiä. Vaikutusten täsmällinen mittaaminen on mahdotonta, mutta tästä ei seuraa, etteikö niitä voisi arvioida.
Onko paljon liikaa vain sopivasti? Kohti instituuttien vaikuttavuuden yhteistä arviointia.
Instituuttiverkostoa koskevassa tilastouutisessa todetaan, että yhteistyökumppaneita oli 600 ja henkilöitä tavoitettiin noin 930 000. Laskennallisesti se tarkoittaa 35 kumppania per instituutti ja noin 55 000 hengen yleisöä per instituutti, jos Pietarin instituutti, jonka toiminta keskeytyi helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan, lasketaan mukaan. Onko se paljon vain vähän? Olivatko kumppanuudet laadukkaita ja vaikuttavia? Entä ketä kuului yleisöön?
Sitä eivät pelkät luvut kerro.
Lukujen ja mittaamisen lisäksi on puhuttava sisällöistä ja laadusta, valinnoista ja käytössä olevista resursseista sekä toimintaympäristöistä.
Instituuttiverkostossa on syksystä 2022 alkaen yhä tiiviimmin keskusteltu vaikuttavuudesta. Näin sekä tiedonvaihtoneuvotteluissa rahoittajan kanssa että verkoston keskinäisissä tapaamisissa ja koulutuksissa. Kulttuuri-instituutteja koskeva, opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama ja Miltton Oy:n laatima vaikuttavuusselvitys julkistetaan kevään aikana.
Kaiken tämän työn on tarkoitus huipentua instituuttien yhteiseen vaikuttavuuden arviointimalliin, joka keskittyy tunnuslukujen ja mittareiden lisäksi ennen kaikkea sekä instituuttien omien että verkoston yhteisten vaikuttavuustavoitteiden asettamiseen ja toivotun muutoksen sanoittamiseen. Mallin on tarkoitus auttaa myös resurssien suuntaamisessa. Tulee myös miettiä uudestaan se, mitä tietoa verkoston keskuudessa jatkossa kerätään ja seurataan, sekä luoda aikaa ja tilaa vaikuttavuustiedon yhteiselle reflektoinnille. Viime kädessä päämääränä on tukea instituuttien kehittämistyötä jatkossa ja vahvistaa yksilöiden ja organisaatioiden hyvinvointia sekä toiminta- ja uudistumiskykyä.
Tämä kehittämistyö tulee toivon mukaan myös vahvistamaan yhteiskunnallista vuoropuhelua ja ymmärrystä tieteen, taiteen ja kulttuurin kansainvälisyydestä ja se merkityksestä.
Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry
Lähteet:
Kivelä, Antti; Backman, Jouni; Hyssälä, Liisa; Vuolasto, Johanna; Virta, Sari; Norppa, Laura (2023-03-21): Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmää, OKM
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164740
Kivistö, Jussi; Kohtamäki, Vuokko; Lilja, Erika; Lyytinen, Anu; Tirronen Jarkko; Holmberg, Kim; Teräsahde, Sini (2022-09-27): Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentin arviointi
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:60, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164348)
TUTKIMUS: SUOMALAISMUSEOIDEN KOETUT HYVINVOINTIVAIKUTUKSET OVAT SATOJEN MILJOONIEN ARVOISET https://www.museoliitto.fi/index.php?k=16989
John H. Falk, Nicole Claudio, David Meier, Measuring the public value of Museum Experiences, Institute for Learning Innovation, January 20, 2023: http://www.instituteforlearninginnovation.org/wp-content/uploads/2022/11/Measuring-the-Public-Value-of-Museum-Experiences-FINAL-REVISED.pdf
Kivistö, Jussi ja Lilja, Erika: Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei pelkisty ohjattavaksi ja mitattavaksi, Politiikasta.fi (27.10.2023) https://politiikasta.fi/tutkimuksen-yhteiskunnallinen-vaikuttavuus-ei-pelkisty-ohjattavaksi-ja-mitattavaksi/
Nurminen, Mikael: Museoliitto euromääräisti hyvinvointia, mutta toteutus vesitti idean, Alusta 8.3.2023
https://www.tuni.fi/