Suomen instituuttiverkoston vuosittaiset toiminta- ja tapahtumatilastot ovat valmistuneet. Instituutit järjestävät vuosittain yli 1000 tapahtumaa ja niiden toiminta tavoittaa noin 2000 taiteilijaa ja tutkijaa, noin 900 yhteistyökumppania ja noin miljoonan hengen yleisön. Instituuttien toiminta kattaa maantieteellisesti laajemman alueen kuin niiden kohdemaat (17), ulottuen viime vuonna 36 maahan. Instituuttien taloustilastot valmistuvat kesällä.
Tilastoinnin taustalla
Kulttuuripolitiikan tietoperustaan on kiinnitetty huomiota Kulttuuripoliittisessa selonteossa. Selonteon toimeenpanosuunnitelman mukaan vahvistetaan kulttuuria koskevan tietoperustan ylläpitoa ja kehittämistä valtionhallinnossa sekä sen hyödyntämistä laajemmin yhteiskunnassa sekä panostetaan kulttuurin vaikutusten monipuoliseen arviointiin, seurantaan ja tulosten julkaisuun. (opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026:6, s. 18-19)
Osallistumme mieluusti näihinkin talkoisiin!
SKTI käynnisti tilastojen laatimisen vuonna 2015. Tilastointi oli yksi Cuporen (2012) tekemän Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnan vaikuttavuutta koskevan selvityksen toimenpide-ehdotuksista. Tällä hetkellä tilastointi on vakiintunut osa sekä instituuttien että SKTI:n vuosikelloa.
Vuonna 2022 käynnistimme vaikuttavuusarviointimallin kehittämisen ja tietojen koonti käynnistyi vuonna 2025. Myös tämän työn taustalla oli selvitys (Miltton, 2023), joka antoi hyvän lähtökohdan mallin laatimiselle. Selvityksen laatiminen, ja sen jälkeen käynnistetty yhteinen prosessi, suuntasivat verkoston huomiota vaikuttavuuteen ja sen arviointiin. Selvityksen puutteeksi tunnistettiin se, että vaikuttavuuden arviointi pohjautui instituuttien itsearviointiin. Tähän halusimme tarttua vaikuttavuusarviointimallissa.
Nyt käytössä olevan mallin ytimessä ovat instituuttien pääasiallisen kohderyhmän eli taiteilijoiden ja tutkijoiden arviointi instituutin toiminnasta, sekä instituuttien paikallisten yhteistyökumppaneiden näkemykset.
Vaikuttavuutta olisi mahdollista arvioida myös tieteen, taiteen ja kulttuurin kansainvälisyyttä tukevien kansallisten rakenteiden näkökulmasta, jolloin lisätietoa kokonaisarviota varten voisivat antaa Suomessa toimivat sidosryhmät. Tätä varten tarvitaan kuitenkin yhteisesti muotoillut, kansalliset, vaikuttavuustavoitteet. Kulttuurin osalta odotukset kohdistuvat Kansainvälisyysstrategiaan, jonka laatiminen on mainittu Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmassa.
Alustavat tulokset
Ensimmäiset tulokset instituuttien vaikuttavuudesta julkaistiin yhteishankkeen PARTir – Creating a Cultural Roadmap Towards Responsible International Mobility hankkeen loppuraportissa. Esimerkiksi 73,1 % tekijöistä on täysin samaa mieltä siitä, että he saivat hyödyllisiä ammatillisia kontakteja. 65,7 % tekijöistä oli täysin sitä mieltä, että heidän kansainvälisyysosaamisensa vahvistui. Aineistona on projektiin osallistuneiden taiteilijoiden (276) vastaukset.
Koko verkoston vaikuttavuustulosten analyysi on vielä käynnissä, mutta jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että arviot ovat varsin positiivisia. Juuri julkaistusta tilastoja syventävästä artikkelista voi lukea tarkemmin siitä, miten taiteilijat ja tutkijat ovat kokeneet instituuttien työn vaikutuksen.
Tilastot ja vastuuvelvollisuus
Tilastojen kerääminen ja analyysi on pitkäjänteistä työtä, joka on keskeinen osa SKTI:n roolia instituuttiverkoston yhteistyöjärjestönä ja yhteisenä äänenä.
Tilastojen keräämisellä haluamme vastata kolmeen tavoitteeseen: vastuuvelvollisuuteen, tiedolla johtamiseen ja strategiseen kehittämiseen sekä tiedon ja keskustelun monipuolistamiseen viestinnän avulla. Kyseessä on oppimisprosessi, jonka aikana sekä itse tietoa, että sen keräämiseen ja tarkasteluun liittyviä valintoja, tarkastellaan myös uusin silmin.
”Accountability” ymmärretään usein vastuullisuutena ja pohdimme sitä usein eettisyyden näkökulmasta. Osuvampi käännös olisi kuitenkin vastuu- tai tilivelvollisuus, joka kiinnittää huomion vastuullisuuden todentamiseen. Vastuuvelvollisuuden näkökulmasta olennaista ovat tekojen vaikutukset, sekä prosessi, jolla niitä arvioidaan. Vastuuvelvollisuus edellyttää tiedon hankintaa sekä raportointia. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tarvitaan sekä numeroita, että laadullista arviointia, haastatteluja ja keskusteluja.
Muutosteoriaan pohjautuvalla vaikuttavuusarviointimallilla olemme halunneet luoda prosessin, jonka perusteella voimme todentaa instituuttien työn vaikuttavuutta. Tähän alamme olla valmiita. Näemme myös kirkkaammin sen, mikä kaipaa lähempää tarkastelua, sekä sen, mikä jää tavoittamattomiin.
Tiedolla johtaminen ja kehittäminen
Myös johtamisen ja kehittämisen tulee perustua monipuoliseen tietoon ja sen kriittiseen arviointiin. Toimintaympäristön ja maailman muuttuessa tietoa ja tulkintoja tulee jatkuvasti lisää. Viisaus on harvoin johtajan päässä, eikä myöskään yhdessä organisaatiossa. Jos haluamme muuttaa maailmaa, meidän tulee entistä ponnekkaammin hakeutua keskusteluihin ja ympyröihin, joissa tiedettä, taidetta ja kulttuuria ei tunneta.
Vastuuvelvollisuuteen liittyy kiinteästi myös läpinäkyvyys ja avoin vuorovaikutus. Jokaiselta organisaatiolta on perusteltua edellyttää kykyä sanoittaa työn vaikutuksia ja merkityksellisyyttä. Tavoitteenamme onkin lisätä sekä tietoa että ymmärrystä tieteen ja kulttuurin kansainvälisyydestä ja instituuttien roolista – oli se sitten taiteilijoiden ja tutkijoiden läpimurtojen lisääminen, luovan talouden kasvun tukeminen tai tiede- ja kulttuuridiplomaattinen kyvykkyys geopoliittisten muutosten keskellä.
Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja,
Lähteet:
Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2026:6
Selvitys Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnan vaikuttavuudesta, Cupore, 2012.
“Mitä olisi, jos kulttuuri-instituutteja ei olisi? Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudesta.”, Miltton 2023.
https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2023
Lämsä, Hanna: “Verkoston toiminta tähtää kohti kestävää kansainvälisyyttä”
https://instituutit.fi/verkoston-toiminta-tahtaa-kohti-kestavaa-kansainvalisyytta/
pARTIr -hankkeen loppuraportti
https://instituutit.fi/hallinta/wp-content/uploads/2025/12/pARTir_loppuraportti_ver4.pdf