Hallituksen puoliväliriihestä tuli kulttuurialalle hyviä uutisia: ennakoidut leikkaukset peruttiin. Tämä antaa todella toivottua työrauhaa. Myöskään tieteen valtionavustukset eivät ole säästöjen kohteena.
Hallitus vaikuttaa päätelleen, että nirhaaminen pienillä budjeteilla toimivilta tiede- ja kulttuurialan toimijoilta ei julkista taloutta pelasta. Se on juuri näin. Toivomme myös, että päättäjien keskuudessa myös taiteen, kulttuurin ja luovien alojen sekä pitkäjänteisen kulttuuripolitiikan merkitys on syventynyt ja laajentunut.
Enemmän puhetta luovuudesta ja kasvusta
Muutenkin vaikuttaa siltä – ainakin jos oikein herkällä korvalla kuuntelee – että luovuuden, aineettoman arvonluonnin ja kansainvälisyyden merkitys nousee useammin esiin sekä päättäjien puheissa että sidosryhmien kannanotoissa.
Luovan talouden neuvottelukunta on kokoontunut tiiviisti kevään aikana ja tällä hetkellä sihteeristö kirjoittaa kasvustrategiaa. Samoihin aikoihin on valmistunut myös Valtioneuvoston selonteko teollisuuspolitiikasta sekä Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti, eli ns. Murron raportti. Niissä luovat alat eivät näy. Vaikka tässä pääkirjoituksessa oli tarkoitus kertoa vain hyviä uutisia, huolena on, että luovan talouden edistäminen jää jälleen reunahuomautukseksi kasvua tukevien toimenpiteiden joukossa.
Kulttuuripoliittisen selonteon käsittely etenee eduskunnan valiokunnissa. Odotamme malttamattomina sivistysvaliokunnan mietintöä.
Kulttuurin rooli kestävyysmurroksen edistämisessä on vahvistumassa. Kestävän kehityksen toimikunnan laatima toimenpidesuunnitelma vuosille 2025–2027 tunnistaa, että kulttuurialan osaamista tarvitaan kestävän kehityksen tueksi. Kulta ry, Kansanmusiikki-instituutti ja Museovirasto järjestivät toukokuussa seminaarin, jossa luotiin yhteistä tilannekuvaa ja käynnisteltiin kampanjaa sen varmistamiseksi, että kulttuuri on osa YK:n seuraavia Kestävän kehityksen tavoitteita.
Juhlia ja vaikuttavia tekoja
Instituutit tekevät jatkuvasti työtä maailmalla paitsi taiteilijoiden ja tutkijoiden, myös koko Suomen kansainvälistymisen eteen. Usein instituuttien työ näkyy ja kuuluu myös Suomessa. Jos et ole vielä tutustunut instituuttiverkoston vuoden 2024 tilastoihin, niin nyt on aika.
Suomen länsi-Afrikan instituutissa Beninissä on ollut tapahtumarikas toukokuu: Suomen kansallismuseon kokoelmissa ollut puinen, kolmijalkainen seremoniaistuin kataklé luovutettiin Beninille. Tilaisuuteen osallistuivat myös Suomen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja Beninin presidentti Patrice Talon. Juhlallinen palautus osui samalle viikolle Villa Karon 25-vuotispäivän kanssa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Etykistä, eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta, joka huipentui Helsingissä järjestettyyn huippukokoukseen. Maailmanpoliittisia jännitteitä riitti silloinkin. Aihetta käsiteltiin Helsinki Debates -keskustelusarjassa, jonka toteuttamisessa Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja Suomen Saksan-instituutti tekivät yhteistyötä.
Myös Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus täyttää tänä vuonna 50. Onnittelemme!
Seuraa myös suositus eli käykää katsomassa dokumenttiohjaaja Arthur Franckin The Helsinki Effect. Ja ottakaa jälkikasvu mukaan.
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin 35 -vuotisjuhlat pidettiin Galleria Forsblomilla huhtikuussa. Juhlan aihetta oli myös siinä, että instituutilla oli merkittävä rooli siinä, että suomalaissyntyisen newyorkilaistaiteilija Iria Leinon näyttely saatiin Suomeen. Näyttely Forsblomilla on valitettavasti ohi, mutta Iria Leinosta kuulemme vielä.
Suomen lähi-idän instituutti (FIME) ja Ulkopoliittinen instituutti (UPI) järjestivät yhdessä Pikku-parlamentissa ajankohtaisen seminaarin Nato and the Middle East, jonka tallenne on vapaasti katsottavissa YouTubessa.
Tässä vain muutama poiminto verkoston vauhdikkaasta toukokuusta – uutiskirjeestä voit lukea lisää!
Verkosto valmistautuu parhaillaan vuosittaisille Kevätpäivilleen, jotka tänä vuonna pidetään Brysselissä kesäkuun alussa. SuomiAreena ja Eurooppa-foorumi ovat myös tähtäimessä ja Luova Eurooppa -hakemus on vetämässä. Lisäksi kevään aikana instituuttiverkostossa on käynnistetty tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatiminen. Tästä työstä kerromme lisää myöhemmin.
Aurinkoisin terveisin,
Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja,
Lisätietoa:
Luovan talouden neuvottelukunta 2024–2030
https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM084:00/2024
Valtioneuvoston teollisuuspoliittinen selonteko
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166227
Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti (Murto, Risto; Sinko, Pekka; Tamminen, Saara (2025-02-28)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166138
Toimikunnan tuoreen suunnitelman konkreettiset toimenpiteet vauhdittamaan kestävyysmurrosta (17.3.3025)
https://kestavakehitys.fi/-/toimikunnan-tuoreen-suunnitelman-konkreettiset-toimenpiteet-vauhdittamaan-kestavyysmurrosta
Kestävän kehityksen kulttuuritavoite – kohti Mondiacult 2025 -konferenssia. -seminaarin tallenne:
https://www.youtube.com/live/l9GFD-xASco
Parkkinen, Pia: Suomalaistaiteilijan salaisuus paljastui kuoleman jälkeen – yllättävä perijä saa lopulta omaisuuden, Yle 10.4.2025
https://yle.fi/a/74-20154996
Onko kuolemansa jälkeen maineeseen noussut newyorkilaistaiteilija Iria Leino yhtä merkittävä kuin Hilma af Klint?, Kulttuuriykkönen 10.4.2025
Mukana myös New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso.
https://areena.yle.fi/1-73929606
Kinnunen, Kalle: Puiseva kokous Helsingissä käynnisti dominovaikutuksen, joka vaikutti jopa Neuvostoliiton romahtamiseen (HS 8.4.2025)
https://www.hs.fi/taide/art-2000011151379.html
Nato and the Middle East – seminaaritallenne:
https://www.youtube.com/live/EOSE88-2fdQ