Instituutit kokoontuivat yhteen Kevätpäiville Osloon toukokuussa 10.5–12.5. aurinkoisissa tunnelmissa. Juuri ennen kevätpäiviä lähetimme kannanottomme hallitusneuvotteluihin Kulttuuri, liikunta ja nuoriso ja Kansainvälinen ja Aktiivinen NATO Suomi -pöytiin. Vaikuttamistyössä on kyseessä pitkämatkan laji ja välillä on tärkeä pysähtyä sekä analysoimaan tehtyä työtä, että myös juhlistamaan saavutettuja etappeja.
Hanna Lämsä
Teksti on ilmestynyt pääkirjoituksena SKTI:n uutiskirjeessä 3/2023.
Kevätpäivien ohjelmassa ei unohdettu juhlaa ja kohotimme maljat 30-vuotiaalle Suomen Benelux instituutille ja 25-vuotiaalle Suomen Japanin instituutille. Lisäksi onnittelimme instituuttiverkoston vaikuttajaa, 60-vuotta täyttänyttä Gunvor Kronmania äänitetyillä Hurraa -huudoilla suurlähetystön portailta. Nykyään Kronman toimii Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtajana.
Suurlähettiläs Teemu Tanner puolisonsa Kirsin kanssa otti väen vastaan residenssissään torstai-iltana. Instituuttien ja Suomen edustustojen välinen toimiva yhteistyö sijaintimaissa on voimavara Suomen kestävälle kansainvälistymiselle.
Laulua ja tanssia ei muutenkaan puuttunut, kun mekin osallistuimme Euroviisuhuumaan ja teimme spontaanisti yhdessä Käärijä -videon sosiaaliseen mediaan. Jos tämä on jäänyt näkemättä, sen voi katsoa instituuttien Instagram-tileiltä, muun muassa Suomen Benelux -instituutin Instagramkeloista eli ”reelseistä” (@finncultbnlx). Yhteinen ponnistus tuotti myös ison viestinnällisen näkyvyyden.
Kohti kansainvälisyysstrategiaa
Varsinainen ohjelma käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepoliittisen osaston sekä kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston edustajien ylitarkastaja Sami Niinimäen ja kulttuuriasiainneuvos Riitta Heinämaan tervehdyksillä.
Jatkoimme analysoimalla yhteistä vaikuttamistyötämme, eduskuntavaalitavoitteiden laatimista ja kampanjointia, luoden katsetta myös tulevaan. Kevätpäivien aikaan hallitusneuvottelut olivat hyvässä käynnissä ja ilolla totesimme muun muassa, että instituuttien ja taiteen tiedotuskeskusten yhteinen kirje oli vastaanotettu Kulttuuri, liikunta ja nuoriso -pöydässä. Tavoitteenamme oleva kansainvälisyysstrategia on myös alkanut nousta keskusteluun alan toimijoiden keskuudessa sekä ministeriöissä.
Päivän toisessa sessiossa kuulimme verkoston ajankohtaisia kuulumisia ja asioita yhdenvertaisuustyön sekä Together Again -yhteishankkeen näkökulmista. Together Again – huipentuu Oodissa järjestettävään festivaaliin 8.9. Nyt onkin aika laittaa tapahtuma kalentereihin sekä ottaa tapahtuma seurantaan sosiaalisessa mediassa! @togetheragain2023.
Oppimassa toisiltamme
Kevätpäivät järjestettiin yhteistyössä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n (SKTI) ja Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin (FINNO) kanssa. Päivien kiinnostavinta antia olivatkin paikallisten asiantuntijoiden puheenvuorot. Norwegian Crafts:in johtaja ja Norwegian Arts Abroadin (NAA) edustaja Hege Henriksen kertoi siitä, miten taiteen kansainvälistymistä edistetään Norjassa. Oli kiinnostava kuulla, että taiteen ja kulttuurin kansainvälistymistä tuetaan myös Norjan ulkoministeriön (MFA) rahoituksella.
Festivaalijohtaja Sajje Solbakk kertoi Riddu Riđđu -festivaalista, joka järjestetään Manndalenissa Pohjois-Norjassa. Mieleen jäivät erityisesti festivaalin ylisukupolvisuus sekä tavoite lisätä vuorovaikutusta maailman eri alkuperäiskansojen välillä.
Jo keskiviikkona saimme tavata Oslo Badstuforeningenin toiminnanjohtaja Vemund Brune Hareiden ennen kokonaisvaltaista sauna- ja uintielämystä. Tiesitkö, että Oslon saunavillitys sai alkunsa anarkistien ja diplomaattien kohtaamisesta? Nyt organisaatiolla on jo 15 saunaa kolmessa eri paikassa eri puolilla Osloa ja lähes 50 työntekijää. Jurttasauna on rakenteilla ja haaveissa on myös savusaunan rakentaminen. Yhteistyötä suomalaisten kanssa tehdään tiivisti.
Vaikuttavuustyön seuraavalla etapilla
Jatkoimme myös työskentelyä instituuttien vaikuttavuuden parissa. Verkostolle esiteltiin käynnistymässä oleva muutosteoriaan pohjautuva vaikuttavuusprosessi, joka tähtää arviointimalliin. Tähän valmistauduttiin määrittelemällä koko verkoston yhteisiä muutostavoitteita työpajassa.
Tuloksissa nousi kiinnostavasti esiin instituuttien tahtotila uudistaa tapaa ymmärtää ja toteuttaa kansainvälistä vuorovaikutusta sekä olla uusien, moninaisuudelle ja kestävyydelle pohjautuvien, toimintamallien kehittäjiä ja vakiinnuttajia. Esille nousi myös tarve terävöittää kansainvälisen osaamisen merkitystä ja edistää sen saavutettavuutta ja laajempaa hyödyntämistä. Myös yhteistä strategiaa, vuosikelloa sekä riskikartoitusta ehdotettiin – sekä Instituuttien ystävät -seuran perustamista kansanedustajille!
Lähteet:
”Gunvor Kronmanin ura pohjoismaisen yhteistyön parissa alkoi Tanskassa trukkikuskina”, HS 10.5.2023, Laura Kytölä: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009545101.html
Instituuttiverkoston ja taiteen tiedotuskeskusten kirje hallitusohjelmaneuvotteluihin: