Suomen Japanin instituutti tekee pitkäjänteistä tutkimusta liittyen muun muassa yhteiskunnan, ympäristön ja kulttuurin muutosprosessesseihin, ikääntyvään väestöön sekä Suomen ja Japanin suhteiden historiaan.
teksti: Uula Neitola
Ulkoministerin illallisilla minut pantiin istumaan kahden japanilaisen ylhäisnaisen väliin, toinen oli prinsessa Nabeshima, toinen eräs ambassadöörin rouva; heidän kanssaan keskusteltiin japaniksi ja oli heidän vaikea uskoa etten olisi kauvemmin kuin 3 ½ kuukautta ollut Japanissa.
Näin toteaa Suomen Japanin ensimmäinen suurlähettiläs Gustaf John Ramstedt (1873-1950) vuonna 1920 päivätyssä kirjeessään toimiessaan Suomen virallisena asiainhoitajana Japanissa, Kiinassa ja Siamissa. Tokion asemapaikasta oli erinomaiset mahdollisuudet luoda perusta Suomen ja Japanin välisille kulttuurisuhteille.
Suomen Japanin instituutti on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta Suomen ja Japanin välisten suhteiden historiasta jo vuosien ajan. Instituutti jatkaa tutkimusta Gustaf John Ramstedtin Japanin verkostoista ja niiden vaikutuksesta.
Instituutin tutkimukseen kuuluu Ramstedtin japanilaisten verkostojen perustutkimus eli kartoitus ja biografiat. Näiden tietojen pohjalta laaditaan verkostoanalyysi valittujen muuttujien avulla, jonka jälkeen arvioidaan eri henkilöiden vaikutus Ramstedtin toimintaan ja Suomen ja Japanin välisten suhteiden kehitykseen.
”G.J. Ramstedtin japanilaisia verkostoja koskeva tutkimus on vielä hieman kesken, mutta voin jo nyt sanoa, että koko tutkimusprosessi, -materiaali ja -metodit ovat olleet niin mielenkiintoisia, että pelkästään niistä voisi jo tehdä oman tutkimuksen. Tutkimuksen tekeminen Japanissa on nimittäin huomattavasti hitaampaa kuin Suomessa, pelkästään jo digitoidun tutkimusmateriaalin puuttumisen takia”, kuvailee Suomen Japanin instituutin johtaja Anna-Maria Wiljanen.
Suomen ja Japanin välisten suhteiden lisäksi Suomen Japanin instituutti on tutkimusprojekteissaan keskittynyt sosiaalisiin ilmiöihin. Instituutin tutkimusprojekteihin osallistuu tutkijoita niin Japanista kuin Suomestakin.
”Instituutti keskittyy Ramstedt-tutkimuksen tavoin poikkitieteellisiin tutkimushankkeisiin. Nyt käynnissä tutkimushankkeet liittyvät strategian mukaisesti yhteiskunnan ja kulttuurin ajankohtaisiin muutosprosesseihin, muun muassa ikääntymiseen, hyvinvointiin, naisten asemaan sekä tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin”, Wiljanen toteaa.
Yliopistoyhteistyö instituutin kärkenä
Tieteellinen toiminta on ollut Suomen Japanin instituutin toiminnan keskiössä sen perustamisesta 1997 alkaen. Sen lisäksi instituutti tekee systemaattisesti työtä Suomen ja Japanin välisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä tieteessä, kulttuurissa ja korkeakouluyhteistyössä sekä verkostojen vahvistamisessa.
Instituutin taustalla toimivan säätiön perustajiin kuuluvat lähes kaikki Suomen yliopistot sekä suuryritykset Neste, Nokia, Kemira ja Outokumpu. Mukana ovat myös esimerkiksi Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.
Taustatahojen intressien vuoksi suomalaiset rantautuivat Aasian kaupungeista juuri Tokioon. “Jos olisimme menneet muualle Aasiaan, instituutista olisi tullut kulttuuripainotteinen. Me tarvitsemme tiedekumppaneita”, instituutin ensimmäinen johtaja Jukka Viitanen kommentoi Helsingin Sanomissa 18.12.1998.
Vuonna 2018 instituutti aloitti roadshown japanilaisiin yliopistoihin. Sen tarkoituksena on kertoa välittää tietoa suomalaisista yliopistoista japanilaisille yliopistoille ja kertoa opiskelija- ja tutkijavaihdoista.
”Japanissa on paljon yliopistoja, joten roadshow toteutetaan kaupunki kerrallaan. Tänä vuonna fokus on ollut Kioton ja Nagoyan yliopistoissa”, Wiljanen kertoo.
Yliopistoyhteistyön edistämiseen kuuluvat myös Study in Finland -webinaarit, joiden järjestämisen instituutti aloitti heti pandemian alettua. Niissä kerrotaan Suomessa opiskelusta sekä vaihtoon pääsyn vaatimuksista.
”Jokaisessa webinaarissa on varattu puheenvuoro myös vaihdossa olleelle japanilaiselle alumnille sekä suomalaiselle yliopistolle. Webinaarit ovat lisänneet saavutettavuutta myös Japanin rajojen ulkopuolelle. Näin ollen instituutti jatkaa webinaareja myös koronan jälkeen”, Wiljanen uumoilee.
Naisten asema ja ikääntyvään väestöön liittyvät haasteet pitkäjänteisen yhteistyön keskiössä
Suomen Japanin instituutti tekee pitkäjänteistä tutkimusta sen toiminta-alueisiin ja sen strategiassa määriteltyihin painopistealueisiin liittyen. Niitä ovat kulttuurialan, tieteen ja teknologian tulevaisuuden näkymät, yhteiskunnan, ympäristön ja kulttuurin muutosprosessit, hyvä elämä, työhyvinvointi, ihminen ja ympäristö, naisten voimaantuminen, ikääntyvä väestö ja Suomen ja Japanin suhteiden historia.
Tutkimuspainopisteissä eräs tarkasteltavana yhteiskunnallinen muutosprosessi on naisten aseman parantaminen. Anna-Maria Wiljasen mukaan instituutti on panostanut japanilaisten naisten aseman edistämiseen systemaattisesti vuodesta 2018 lähtien.
”Japanissa naisten aseman parantuminen edellyttää muutoksia historian myötä sukupolvelta toiselle siirtyneisiin tapoihin, koulutukseen, lastenhoitoon, eläkejärjestelmään ja yleiseen mielipiteeseen. Valitettavasti muutos tapahtuu erittäin hitaasti, mutta aina on toivoa. Instituutti jatkaa sinnikästä työtä naisten aseman parantamiseksi järjestämällä konferensseja, seminaareja ja muita tapahtumia, sekä luennoimalla ja kertomalla parhaista käytännöistä Suomen mallin mukaan”, Wiljanen kertoo.
Myös ikääntymisen tutkimus on jatkunut instituutissa Wiljasen johtajakauden ajan. Japani on maailman nopeimmin vanheneva maa, johtuen matalasta syntyvyydestä, maailman kolmanneksi pisimmästä elinaikaodotteesta sekä vanhenevien ikäpolvien alati kasvavasta määrästä.
”Ikääntymisteema ja siihen liittyvä tutkimus sai alkunsa 2018 alussa instituutin valtuuskunnassa olleen gerontologia-tutkijan aloitteesta. Instituutti on järjestänyt aiheeseen liittyen 1-2 seminaaria vuosittain. Ikääntymisseminaari on ollut vuosittain yhden harjoittelijan itsenäinen projekti, eli harjoittelija on vastannut seminaarin ohjelmasta yhdessä instituutin johtajan kanssa sekä hoitanut käytännön järjestelyt.”
Wiljanen kertoo, että uusia näkökulmia instituuttiin tulee lähes luonnostaan muun muassa Opetushallituksen ja Svenska kulturfondenin harjoittelijakierron avulla.
”Harjoittelijoiden erilaiset taustat ja tuoreet ideat ovat taanneet ikääntymisen käsittelemisen eri näkökulmista, mitä alan tutkijat ja instituutin yleisöt ovat suuresti arvostaneet.”
