Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien vilkas residenssitoiminta mahdollistaa oppimisen ja kontaktiverkon luomisen ja antaa avaimia kansainväliseen jatkotyöskentelyyn.
Residenssit antavat taiteilijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kansainvälisen toimintakentän malleihin ja lainalaisuuksiin. Tapaamiset kuraattorien, kollegojen ja museoammattilaisten kanssa sekä kansainvälisen taidekentän toimintamallien oppiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kansainvälisen uran rakentamisessa.
Suomalaiset kulttuuri-instituutit pitävät kohdemaissaan yllä tiiviitä ja pitkäaikaisia suhteita paikallisiin residenssiorganisaatiohin, jotka usein ovat alallaan merkittäviä vaikuttajia. Niillä on myös usein suoria yhteyksiä paikallisiin galleria- ja museotoimijoihin ja -vaikuttajiin.
Hyvään residenssiohjelmaan pääseminen tuo suomalaisen tekijän osaksi kansainvälisen verkoston ja toimintakentän sisäpiiriä. Monet residenssiorganisaatiot ovat kansainvälisesti arvostettuja ja niiden residenssiin osallistumista voi pitää tunnustuksena korkeasta osaamisesta. Tekijä saa myös kansainvälistä näkyvyyttä – parhaimmillaan se tarkoittaa lisää työmahdollisuuksia. Moni alkaa myös työskennellä jonkinlaisissa kansainvälisissä kokoonpanoissa residenssijaksojen jälkeen.
Ulkomailla vietetty aika on usein hyvin virikkeellistä, mikä edistää luovuutta ja taiteen edelleen kehittymisen mahdollisuuksia.
Instituuttien pitkät residenssiperinteet ja kehittyvät yhteistyömuodot
Residenssitoiminnalla on pitkät perinteet: esimerkiksi New Yorkin kulttuuri-instituutissa käynnistyi jo 29. residenssitoiminnan vuosi. Rooman-instituutin perinteikäs tieteellinen residenssi puolestaan tukee suomalaista tutkimusta. Vuonna 2019 aivan uutta residenssitoimintaa käynnistävät ainakin instituutit Ranskassa, Virossa, Tanskassa, Saksassa ja Japanissa.