Instituuttiverkoston yhteiset eduskuntavaalitavoitteet julkistettiin instituuttien, jo legendaarisiksi muodostuneilla, syyspäivillä. Instituuttien väki oli koolla Hanasaaressa kolmen vuoden koronatauon jälkeen, ja mukana oli niin ensikertalaisia kuin vanhoja konkareita. Marraskuun lempeässä harmaudessa instituuttiverkosto käynnisti myös yhteisen vaikuttavuusarviointityön sekä keskusteli instituuttien paikasta ja tehtävästä muuttuvassa maailmassa.
teksti: Hanna Lämsä
Olen laittanut ilolla merkille, että puolueiden vaaliohjelmissa käsitellään myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Olemme valmiudessa kertomaan lisää instituuttien toiminnasta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä nykyisille että tuleville päättäjille!
Instituuttiverkoston keskeisin vaaliviesti on, että nyt on aika tiivistää tieteen, taiteen ja kulttuurin kansainvälisyyttä. Tässä ajassa tarvitaan tulevaisuuden näkymiä, jotka eivät perustu eristäytymiselle ja käpertymiselle. Lue vaalitavoitteet täältä.
Instituutit haluavat tuoda esiin niiden ainutlaatuisen roolin ja aseman sekä suomalaisen että kohdemaidensa tieteen, taiteen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoina. Ne haluavat olla mukana edistämässä tämän tiedon ja osaamisen hyödyntämistä eri sektoreilla, koko yhteiskunnan hyväksi. Kansainväliset suhteet ja vuorovaikutus ovat paitsi laadukkaan tieteen, taiteen ja kulttuurin, myös yhteiskunnallisen kehityksen ja turvallisuutemme edellytys.
Alan toimijoiden mahdollisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen tulee lisätä. Viennin lisäksi on edistettävä aktiivisesti myös tuontia ja vaihtoa, koska Suomella on myös paljon opittavaa muualta. Kulttuurin painoarvoa Suomen maakuvatyössä on syytä nostaa ja tässä instituuteilla on keskeinen rooli. Kansainvälisyyden kehittämistyön tueksi tarvitaan strategia. Vaalitavoitteissa nostetaan esiin myös digitalisaation vastuullinen ja ennakkoluuloton kehittäminen sekä luovan talouden rakenteiden uudistaminen.
Lisäksi kansainvälisyysosaamista tulisi lisätä muun muassa osana koulutuspolkuja. Instituuttiverkostossa on huomattu muun muassa kielen opiskelun suosion laskun negatiiviset vaikutukset. Osaamisen kapeneminen nostaa kynnystä hakeutua ulkomaille, minkä seurauksena kansainvälinen osaamispääomamme ja kansainvälisten suhteidemme määrä vähenee.
Vaalitavoitteissa otetaan kantaa myös rahoitukseen: instituutit kampanjoivat yhdessä Kulta ry:n jäsenjärjestöjen kanssa kulttuuribudjetin nostamiseksi prosenttiin valtion talousarvion menoista. Instituuttien perusrahoitusta tulee vahvistaa, jotta ne voivat vastata olemassa oleviin tarpeisiin. On selvää, että julkisen talouden tasapainoa ei voi kestävällä tavalla korjata leikkaamalla tieteestä, taiteesta ja kulttuurista.
Antoisia kurkistuksia maailmalle uutiskirjeen parissa!
Kirjoitus on SKTI:n uutiskirje 7/2022 pääkirjoitus. Lue uutiskirje täältä.