Vuonna 2023 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit tekivät yhteistyötä yli 790 yhteisömuotoisen yhteistyökumppanin sekä yli 1700 tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijän kanssa. Tilastojen mukaan tekijöiden moninainen joukko koostui muun muassa esiintyjistä, julkaisun kirjoittajista, seminaaripuhujista ja kurssin vetäjiä tai residenssitaiteilijoista. Taiteilija Uwa Iduozee ja tutkija Antti Tarvainen kokivat yhteistyön instituuttien kanssa hedelmälliseksi.
Arvokkaita kontakteja ja näkyvyyttä residenssityöskentelystä
Uwa Iduozee vietti vuonna 2022 kuusi viikkoa Ci.CLO Plataforma de Fotografian residenssissä Portossa, missä hän työskenteli Cercon kaupunginosassa asuvien lasten ja nuorten kanssa. Iduozeelle työskentely residenssissä toi näkökulmien lisäksi konkreettista hyvää.
Uwa Iduozee on suomalaisnigerialainen elokuvantekijä, kuvaaja ja valokuvaaja. Hänen työnsä keskeisiä teemoja ovat marginalisoidut yhteisöt, identiteetti ja yhteenkuuluvuus. Iduozee pyrkii haastamaan perinteisen kerronnan tavat ja antamaan äänen yleensä huomiotta jääneille ihmisille.
Hanke oli osa instituuttiverkoston yhteistä Together Again -projektia. Iduozeelle kumppanuudet ja instituutin myöntämä rahoitus mahdollistivat hankkeen näkyvyyden eri tapahtuma-alustoilla, muun muassa Bienal Fotografia do Porto ja PHotoESPAÑAssa.
Hankkeen tuloksena oli valokuvasarja, joka tarkasteli unelmoinnin, mielikuvituksen ja yhteisöllisyyden tiloja ja miten ne kietoutuvat kasvamisen ja aikuistumisen käsitteeseen taloudellisesti ja sosiaalisesti epävarmassa ympäristössä.
”Tein yhteistyössä arkkitehti Nuno Pimentan kanssa laajan julkisen taideinstallaation Sao Benton metroasemalle varsinaisen Together Again -festivaalin lisäksi. PHotoESPAÑA-näyttely järjestettiin instituutin omassa galleriatilassa Madridin sydämessä. Instituutin tiimi teki upeaa työtä tapahtuman edistämisessä ja toteuttamisessa”, Iduozee kehuu.
Yhteistyöhön residenssiä koordinoineen Suomen Madridin-instituutin kanssa Iduozee on varsin tyytyväinen. Hänen mukaansa prosessissa korostui ammattilaisuus sekä taiteilijan hyvinvointi. Juuri visioiden löytäminen, työskentely eri kiinnostuksen kohteiden parissa ja oikeiden kysymysten esittäminen toi Iduozeelle instituutin kautta ammatillista relevanssia.
”Instituutin henkilökunta auttoi minua kommunikoimaan eri osapuolten välillä, navigoimaan lopullisen projektin luomisessa ja hallitsemaan kokonaistuotantoa ja logistiikkaa. Olimme jatkuvasti yhteydessä koko prosessin ajan ja kokonaiskokemus oli loistava. Koko prosessi oli äärimmäisen opettavainen, kun sain näkemyksiä kansainvälisestä yhteistyöstä. Sain myös arvokkaita kansainvälisiä kontakteja ja näkyvyyttä sekä uusia ystäviä. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kulissien takana tekemä työ on meille taiteilijoille korvaamatonta elinkeinon ja poliittisen ilmapiirin vaikeutuessa”, Iduozee toteaa.
Vuoden 2023 syksyllä Helsingissä järjestettyyn festivaaliin huipentunut Together Again -projektin ytimessä olivat taiteen, kulttuurin ja taiteilijoiden työn merkittävyys, yhteisöllisyys sekä yhteisöjen tukeminen.
Media tarvitsi Lähi-idän asiantuntijoita
Lähi-itä on ollut viime aikoina paljon esillä eri syistä. Lähi-idän tutkimukseen perustuvalle tuntemukselle ja asiantuntijuudelle on kysyntää, mistä kielii Suomen Lähi-idän instituutin suuri medianäkyvyys.
Lähi-idän asiantuntijoita on Suomessa vähän, mutta toimittajat hyödyntävät aktiivisesti instituutin tutkijoiden ja verkoston asiantuntijoita pyytämällä heitä kommentoimaan tapahtumia mediassa sekä taustoittamaan pidempiä kehityskulkuja. Muutokset toimintaympäristössä näkyvät myös tutkijan arjessa konkreettisesti.
Suomen Lähi-idän instituutin tutkija Antti Tarvainen oli juuri aloittanut toisen tutkimusperiodinsa Länsirannan miehitetyllä palestiinalaisalueella, kun turvallisuustilanne järkkyi. Ramallahissa oli aluksi rauhallista mutta pian Israelin sotilaita ja aseistettuja siirtokuntalaisia alkoi näkymään kaupungin liepeillä yhä enemmän ja kävi selväksi, että oli aika lähteä kotiin.
”Kaupunki muuttui täysin, ihmiset kääntyivät sisäänpäin ja seurasivat kasvavan surun ja järkytyksen vallassa Gazan tapahtumia. Suomen Lähi-idän instituutti tarjosi valtavan tuen kaoottisessa tilanteessa ja mahdollisti evakuoinnin alueelta. Siinä vaiheessa, kun evakuointireitit olivat hyvin epäselviä ja nopeita päätöksiä piti tehdä, olimme jatkuvasti yhteydessä instituutin asiamiehen koordinoiman Whatsapp-ryhmän kautta”, Tarvainen kertoo.
Mediassa myös arvostetaan sitä, että tutkijat ovat paikan päällä Lähi-idässä. Tarvaisestakin tuli pian tuttu kommentaattori Lähi-itää koskevalle uutisoinnille. Tarvaisen mukaan uutisointia yleisellä tasolla leimaa tietty tasapuolisuusharha ja sensitiivisyys, joka estää ymmärryksen syventämistä.
”Koen että tutkijan tehtävänä olisi auttaa kokonaiskuvan ymmärtämisessä, tarjota historiallista ja teoreettista kontekstia yksittäisille tapahtumille. Israel-Palestiinaan liittyy valtava määrä intohimoja, jotka usein saavat ihmiset päättämään puolensa ennen tietoon tutustumista, eikä sen valtavan epäsymmetristä poliittista kontekstia osata usein mediassa tuoda esiin riittävän selkeästi”, Tarvainen toteaa.
Tarvainen tutki väitöskirjatyössään innovaatiotalouden ja kolonialismin suhdetta Israel-Palestiinassa, minkä pohjalta vuonna 2023 ilmestyi artikkeli Innovation as erasure: Palestine and the new regional alliances of technology yhdessä sosiologian apulaisprofessori Benoît Challandin kanssa New School for Social Researchista.
”Tutkimme, miten teknologian ja talouden kautta rakennetaan uusia geopoliittisia liittoumia, jotka vaikuttavat Israel-Palestiinan tulevaisuuteen. Analysoimme erityisesti Israelin ja tiettyjen Persianlahden maiden välisiä suhteita tästä näkökulmasta. Halusimme ymmärtää erityisesti mitä Israelin, Arabiemiraattien ja Saudi-Arabian välillä tapahtuu teknologiatalouden saralla, ja millaista tulevaisuutta se palestiinalaisille tarkoittaa”, Tarvainen kertoo.
Taustalla tutkimuksessa oli havainto, että Israel on pystynyt viime vuosina tehokkaasti luomaan uusia geopoliittisia suhteita eri autoritäärisiin hallintoihin ja murtamaan kolmannen maailman solidaarisuutta Palestiinalle.
teksti: Uula Neitola