Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut suora vaikutus instituuttiverkostoon, kun Suomen Pietarin instituutin olemassaolo lakkaa vuoden 2023 alussa. Ratkaisu oli lopulta väistämätön, mutta samalla sitä on vaikea sisäistää. Hyökkäyksellään Ukrainaan Venäjän hallinto sanoutui irti kansainvälisestä yhteistyöstä ja tämä heijastuu sekä kansalaisyhteiskuntaan ja yrityksiin että yksittäisiin ihmisiin.
Instituutit ovat toimineet historiansa aikana muuttuvissa poliittisissa ilmastoissa, ja myös erilaisten kriisien keskellä. Vuonna 2011 Lähi-idän instituutti joutui muuttamaan Damaskoksesta Syyrian sodan takia. Suomen Pietarin instituutti on kuitenkin ensimmäinen instituutti, joka lakkautetaan.
Miten navigoimme jatkossa muuttuvassa maailmassa, pidämme arvopohjan ja tavoitteet kirkkaina – yhteistyöhön uskoen? Missä menevät yhteistyön rajat ja mitä opittavaa tilanteesta on tulevaisuutta ajatellen? On selvää, että riskien ennakoinnin merkitys tulee nousemaan myös instituuttiverkostossa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von Leyden toi esiin demokratian puolustamisen ja päivittämisen merkityksen kaikissa kansainvälisissä suhteissa tulevaisuudessa “State of the Union” -puheessaan 14.9.: “Think about this: We introduced legislation to screen foreign direct investment in our companies for security concerns. If we do that for our economy, shouldn’t we do the same for our values?”
Demokratian perusedellytys on ihmisten osallisuus sekä tämän mahdollistavat yhteiskunnalliset rakenteet. Tämän suhteen taidettiin lepsuilla kauppasuhteita rakennettaessa Venäjällä – vauraus ei voimaannuttanutkaan kaikkia.
Samalla kun tavoitteena on jäsentää tapahtunutta ja siihen johtaneita kehityskulkuja, on hyvä ottaa ja antaa tilaa myös surra. Lisäksi on tärkeää säilyttää Pietarin instituutin perintö tulevaisuutta ajatellen. Tätä muutosta tullaan käsittelemään verkoston syyspäivillä marraskuussa.
Instituuttien toiminta muutosten keskellä jatkuu moninaisena ja vaikuttavana, kuten tästä uutiskirjeestä on luettavissa.
Instituuttien toimintaan pääset mukaan osallistumalla podcastin tekoon tai tulemalla Helsinkiin kirjaklubille, jossa teemana on maskuliinisuus. Finnovation -seminaariin, jossa aiheena on kuntien energiaratkaisut Suomessa ja Unkarissa, on mahdollisuus osallistua vaikka oman työpöydän äärestä.
Harjoitteluohjelma palaa kukoistukseensa koronan jälkeen ja nuoret pääsevät taas ulkomaille töihin. Haut taiteilijaresidensseihin sekä Kööpenhaminaan, että Osloon ovat auki. Haussa on myös paikkasidonnaisia projekteja Varanger -festivaalille 2023 Norjan Vuoreijaan (Vardø). Hakujen suhteen kannattaa toimia nopeasti!
Muusikoiden Marouf Majid ja Riku Kantolan immersiivinen teatteri- ja musiikkituotanto
on koettavissa Lontoossa, Manchesterissä, Leicesterissä, Portsmouthissa ja Oxfordissa. Design Forum Finlandin vuoden 2021 nuoreksi muotoilijaksi valitun Hanna Anosen töihin voi tutustua Pariisissa.
Samalla nyt esiteltävä toiminta on tietyssä mielessä ”vain” jäävuoren huippu. Instituuttien kyky toimia vaikuttavasti ja joustavasti ajan hermolla pohjautuu uskottavuuteen ja hyvään maineeseen kohdemaissa, jota on rakennettu ja rakennetaan pitkäjänteisesti.
Maailmanpolitiikan muutosten keskellä instituuttien asiantuntemuksen ja verkostojen arvo tulee korostumaan. Niitä olisi syytä hyödyntää sekä Suomessa että Suomen kansainvälisessä yhteistyössä tämänhetkistä enemmän.