Pääkirjoitus 2/2024 – Kulttuurin leikkaukset nakertavat työllisyyttä ja saavutettavuutta sekä kasvun eväitä

Suomi, ja työmme tieteen, taiteen ja kulttuurin saralla, kiinnostaa maailmalla juuri nyt erityisen paljon. Suomi valittiin juuri seitsemättä kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi. Instituuttien työntekijät kohtaavat tämän kiinnostuksen jokapäiväisessä työssään. Tämä kysyntä kannattaisi ehdottomasti hyödyntää kannustavalla, kansainvälisyyttä ja kasvua tukevalla, kulttuuri- ja elinkeinopolitiikalla.

Kulttuuri-instituuteille vuonna 2024 myönnetty rahoitus oli n. 4,7 % pienempi kuin vuonna 2023. Leikkaus vuoteen 2022 verrattuna oli n. 1 %. Säästöjä valtiolle koitui vuoteen 2023 verrattuna 263 000 € ja vuoteen 2022 verrattuna 53 000 €.

Neljän tiedeinstituutin rahoitus toimintaan pysyi lähes samansuuruisena ollen 2,35 miljoonaa. Valtionavustuspäätöksissä kuitenkin kehotetaan varautumaan valtionavustusten pienenemiseen.

Taiteen kansainvälisyyttä edistävien tiedotuskeskusten rahoitus laski noin 5 %. On huomattava, että jo aiempina vuosina on tehty leikkauksia, jotka ovat heikentäneet tiedotuskeskusten mahdollisuuksiin panostaa kansainvälisyyteen. Taiteen ja kulttuurin yleishyödyllisille toimijoille myönnetyissä yleisavustuksissa laskua oli noin 25 %.

Tunnistamme, että hallitus on pyrkinyt noudattamaan hallitusohjelman kirjausta liittyen suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymisen edistämiseen.

Olemme kuitenkin huolissamme sekä jo realisoituneesta tilanteesta että tulevien päätösten vaikutuksista alalle. Leikkaukset kohdistuvat suoraan sekä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työllisyyteen että kulttuurin saavutettavuuteen, joka koskee kaikkia suomalaisia.

Kohonneisiin kustannuksiin lisättynä leikkausten todellinen vaikutus myös instituuttien taloudelliseen tilanteeseen on kuitenkin jo nyt huomattava. Niistä seuraa myös kulttuuri-instituuteissa uudelleen organisointia sekä yhteistyötarjousten hylkäämistä. Mahdollisuudet tukea taiteilijoiden työllistymistä ja pääsyä kansainväliseen tietoisuuteen ja markkinoille vähenevät.

Työtä kulttuurialaa koskevan yhteisen ymmärryksen syntymiseksi tulee jatkaa

Tällä hetkellä Suomen tieteen, taiteen ja kulttuurin kansainvälisyyttä hoidetaan 16 instituutin voimin noin 8 miljoonan toimintabudjetilla. Tästä 12 kulttuuri-instituutin osuus on noin 5,4 ja neljän tiedeinstituutin noin 2,6. Vuoden 2023 aikana kulttuuri- ja tiedeinstituutit toteuttivat kaikkiaan yli 2 100 yksittäistä esitystä tai tapahtumaa kuten elokuvaesitystä, konserttia, näyttelyä tai julkaisua. Instituuttien toiminta tavoitti yhteensä yli 3,3 miljoonaa henkilöä. Instituuttien vuoden 2023 tilastot julkaistaan pian.

Jos tämän vuoden noin 4 miljoonan leikkaus kulttuurin valtionavustuksista tarkoitti toimijoilta vähintään 5 % leikkausta herää kysymys, miten on ajateltu turvata alan toimintaedellytykset ja kannustaa kasvua, kun opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin valtioavustuksiin sekä kulttuurille, nuorisolle että liikunnalle kohdistuvien leikkausten kokonaissumma hallitusohjelman mukaan tuplaantuu vuosittain vuoteen 2027 saakka?

Olemme huolissamme siitä, että kulttuuria ja kulttuurialaa koskeva ymmärrys tuntuu jääneen aikaan ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa. Olisi tärkeä tunnistaa kulttuuri sekä peruspalveluna, yhteiskunnan henkisenä perusinfrana, että elinkeinona.

Tulevaisuuden kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan tulee koostua keinoista, jotka toteuttavat molempien tavoitteita.

Tuottavuuskasvua ja taloudellista kukoistusta aineettomasta pääomasta

Erikoistutkijat Sakarias Sokka ja Olli Jakonen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta nostavat mielipidekirjoituksessaan esiin, että Suomen kulttuurituotteiden viennin arvo oli vuonna 2022 yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Ruotsissa viennin arvo oli noin 700 miljoonaa euroa ja Tanskassa noin 570 miljoonaa euroa. Sokka ja Jakonen toteavat, että “Luovien alojen tukia on kehitetty tempoillen eikä kulttuurin perusrahoitusta ei ole kasvatettu.”

Suomen talous laahaa, mutta juurisyy ei ole julkisessa taloudessa. Erityisesti yritysten tuottavuuden tulisi lähteä nousuun. Kasvun eväitä luodaan kannustavalla politiikalla, joka tunnistaa kasvun mahdollisuudet ja luo uskoa ja luottamusta tulevaan ja päättää niitä tukevista keinoista.

Kuten Sokka ja Jakonen, me uskomme, että “globaalissa taloudessa osaaminen, luovuus ja aineeton pääoma ovat yhä tärkeämpiä menestystekijöitä”. Tätä mieltä ovat myös Heli Koski, Mika Pajari ja Petri Rouvinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena, muistiossa he kirjoittavat, että

”Jopa asiantuntijoiden keskuudessa on varsin huonosti tiedostettu, että useimmissa kehittyneissä maissa aineettomat investoinnit ovat jo pitkään olleet aineellisia investointeja suuremmat ja että näiden maiden tuottavuuskasvu, ja siten hyvinvoinnin lisääntyminen, on jo pitkään perustunut yhtä lailla (tai enemmänkin) aineettomiin kuin aineellisiin investointeihinkin.”

Lisäksi: “Jos ja kun kollektiivinen käsityksemme hyvinvoinnin lähteistä on harhainen, myös hyvinvoinnin lisäämistä tavoitteleva yhteiskuntapolitiikka on helposti vääristynyt.”

Suomen nouseminen seitsemättä kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi ei ole sattumaa vaan on seurausta monella mittarilla onnistuneesta, kaikkien hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävästä yhteiskuntapolitiikasta. Viisailla poliittisilla uudistuksilla, jonka pohjalla on kulttuurin ja luovien alojen ymmärtäminen myös elinkeinona, Sokan ja Jakosen tapaan myös me uskomme, että “Suomessa on potentiaalia myös kulttuurin taloudelliseen kukoistukseen”.

 

Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry.,

 

Viitteet:

Jakonen, Olli ja Sokka, Sakarias: “Suomi on jumittunut luovien alojen kakkosdivariin”, 23.3.2024

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010307226.html

Koski, Heli, Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri (27.2.2024). ”Suomen tulevan kasvun avain: Aineettoman pääoman ymmärtäminen kokonaisuutena”. ETLA Muistio nro 134. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-134.pdf

World Happiness Report 2024: Most comprehensive picture yet of happiness across generations, 20.3.2024

https://worldhappiness.report/news/world-happiness-report-2024-most-comprehensive-picture-yet-of-happiness-across-generations/