Kuluvan hallituskauden merkittävin kulttuuripoliittinen toimenpide, eli Kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen käynnistyi viime vuoden lopulla. Selontekoa valmistelevan työryhmän kausi päättyy kesäkuussa ja selontekoa on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syksyllä.
Artikkeli on ilmestynyt SKTI:n uutiskirjeen 1/2024 pääkirjoituksena
Työryhmä toivoo valmistelusta mahdollisen osallistavan. Työn tueksi Taiteen edistämiskeskus järjestää alueellisen kierroksen ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry. järjestää helmikuun aikana olohuonekeskusteluja. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla on jatkuvasti avoinna oleva kyselylomake.
Pidän tärkeänä, että kansainvälisyys nousee selonteossa keskiöön. Suomi tarvitsee strategian kulttuurin kansainvälisyyden edistämiseen. Ilman strategista näkymää ja kehittämistyötä kansainvälisyyden luomat mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen sekä ammattilaisille että koko yhteiskunnalle jäävät toteutumatta.
Toivon, että kulttuuripolitiikkaa katsotaan myös kansainvälisyyden läpi. Kansainvälisyys ei ole reunahuomautus tai lisäliite. Onneksi nykyisellä hallituksella on hallitusohjelman mukaan halukkuutta edistää kulttuurin kansainvälisyyttä ja kasvua.
Kansainvälisyyden edellytykset luodaan kansallisesti
Suomesta löytyy runsaasti laadukasta ja kansainvälisesti kiinnostavaa sisältöä ja tekijöitä. Tämän edellytys on vakaa, ennakoitava ja riittävä julkinen rahoitus. Tässä Suomella on vielä kirimistä verrokkimaihin Euroopassa verrattuna. Espanjassa vuosien 2012–2021 välillä kulttuuribudjetin osuus on ollut yli 2 prosenttia ja se on nousemassa 3,3 prosenttiin. Viime vuonna Ranskan kulttuuribudjetti nousi 7 prosenttia ja Saksan 4 prosenttia.
Tarvitsemme myös marginaalisia ilmiötä ja vähälevikkisiä kulttuurituotteita, koska emme voi tietää, mistä syntyy uusi menestystarina.
Verkostojakin suomalaisilla toimijoilla on. Puutetta on ennen kaikkea strategisesta suunnasta. Suomen olisi korkea aika määritellä, miten se näkee kulttuurin kansainvälisyyden ja miten se aikoo sitä tulevaisuudessa kehittää.
Myös tässä Suomella on opittavaa muilta mailta. Strategiat tai ohjelmat kulttuurin kansainvälisyyden edistämiseksi löytyvät ainakin Espanjasta, Hollannista, Itävallasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta. Hollannissa myös rahoitus kulttuurin kansainvälistymiseen on eritelty, ollen 22,5 miljoonaa euroa.
Strategiassa tulisi määritellä mitä kulttuurin kansainvälisyydellä tarkoitetaan ja tavoitellaan, sekä millä perusteilla sen vaikuttavuutta arvioidaan. Tietopohjaa kansainvälisyyden vaikutuksista on lisättävä huomattavasti. Strategiassa tulisi hahmottaa toimialan kansainvälistä ekosysteemiä ja kansainvälistymisen esteitä, tunnistaa keskeisiä toimijoita sekä määriteltävä painopisteet.
Strategia tulisi laatia moniammatillisessa yhteistyössä eri ministeriöiden (OKM, UM ja TEM), eri sektoreita edustavien alan toimijoiden sekä taiteen alojen ja kansainvälistymisen asiantuntijoiden kanssa.
Mitä kulttuurin kansainvälisyys on?
Kulttuuri on osaltaan ratkaisu globaaleihin ongelmiin kuten kestävyyteen. Kulttuuri tukee vihreää siirtymää sekä siirtymällä alan sisällä kestäviin toimintatapoihin että vahvistamalla aineetonta tuotantoa ja kulutusta. Lisäksi kulttuuri vaikuttaa arvoihimme ja valintoihimme eli kulttuuriseen muutokseen kohti kestävyyttä. Kansainvälisyyteen kuuluu myös tarkastella globaalien murrosten, kuten teknologian kehittymisen tai geopoliittisten muutosten, vaikutuksia alaan.
Kulttuuri on osa kauppa- ja elinkeinopolitiikkaa. Kansainväliset markkinat taiteelle ja ovat isommat ja taiteilijoiden pääsyä kansainvälisille markkinoille tulee systemaattisesti edistää. Tämä tukee ammattilaisten työllistymistä ja lisää ansioita. Kulttuurin kansainvälisyys on myös osaamisen, vaikutteiden ja hyvien käytäntöjen tuontia Suomeen – kahdenvälistä ja monenkeskistä vaihtoa alan kehittämiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö syventää kulttuurista vuoropuhelua ja ymmärryksen vahvistumista eri kulttuureista. Kulttuurinen sensitiivisyys ja kyky käydä kulttuuriperintödialogia on keskeinen taito ja tärkeä osa kestävien kansainvälisten suhteiden rakentamista. Mitä globaalimmin toimimme, sitä enemmän tarvitsemme kykyä viestiä arvoistamme.
Kulttuurin kansainvälisyys on myös kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä Suomessa.
Kulttuuri on myös keskeinen osa Suomen läsnäolon vahvistamista maailmassa ja kestävien kansainvälisten suhteiden rakentamista sekä maakuvatyötä. Pienikin parannus maakuvassa tuottaa taloudellisia vaikutuksia.
Suomen on myös aika määritellä kulttuurin rooli osana diplomatiaa ja poliittista vallankäyttöä. Meidän tulee ymmärtää ja tunnistaa soft powerin rooli ja merkitys kansainvälisessä politiikassa – tämä on välttämätöntä myös sille, että pystymme erottamaan, milloin sitä käytetään välineenä pyrkimyksille, joita emme allekirjoita.
*****************************
Kulttuuripoliittinen selonteko: https://okm.fi/kulttuuriselonteko
https://www.government.nl/topics/international-cultural-cooperation/international-cultural-policy