Hallituksen kulttuurialaan kohdistamat leikkaukset ovat nyt kokonaisuudessaan selvillä, kun opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset yhteisöjen avustuksista julkaistiin maaliskuussa. Yleisavustukset pienenivät noin 2 miljoonaa eli 23 prosenttia, noin 8,76 miljoonasta eurosta noin 6,75 miljoonaan euroon. Toimijakohtaiset leikkaukset vaihtelivat 13 %:n ja 100%:n välillä. Kokonaisuudessaan kulttuurilta leikattu, summa on 17,4 miljoonaa. Sekä valtionosuuksiin, apurahoihin, että yhteisöihin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat koko kulttuurin kansainvälistymisen ekosysteemiin.
Ilmi Villacics kirjoittaa, että ”järjestöjen työstä on julkisuudessa selvästi liian vähän tietoa” (HS Mielipide 1.4.2025). Kulttuuripoliittisen selonteon käsittelyn eduskunnassa ollessa vielä kesken , leikkauksia on tehty ennen parlamentaarisen näkemyksen muodostamista tulevaisuuden kulttuuripolitiikasta. Tilanne, jossa rahoitusohjausta tehdään ilman selkeää visiota ja strategista suuntaa ajaa herkästi selviytymismoodiin ja hämmennykseen. Samalla kun leikkaukset tarkoittavat väistämättä kipeitä päätöksiä oletus on, että toimijat jaksavat yhä uskoa siihen, että arvostusta on, ja että tulevaisuuteen kannattaa luottaa.
Instituuttien kokonaismääräraha pysyi tänä vuonna samana, mistä olemme kiitollisia. Instituuttiverkosto haluaa olla mukana rakentamassa entistä sujuvampia, sektori- ja maantieteelliset rajat ylittäviä, yhteistyön rakenteita tekijöiden, organisaatioiden ja valtion toimijoiden kanssa. Haluamme vahvistaa ymmärrystä kansainvälisyyden merkityksestä sekä alalle, että koko yhteiskunnalle. Jatkamme tieteen ja kulttuurin kansainvälistymisen vaikutusten esiin tuomista ja osallistumme luovan talouden vauhdittamiseen ja maakuvatyöhön.
Ymmärtääksemme erityisesti yhteisöjen merkitystä on kuitenkin pistäydyttävä Moldovassa, ja puhuttava hetki Euroopasta ja demokratiasta.
Euroopasta ja arvoista
Muistan aikoinaan EU-rahoitushakemusta kirjoittaessani, kuinka hankalaa oli konkretisoida toimenpiteiksi Euroopan Unionin perusarvoja: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Emme olleet tottuneita arvokeskusteluun, koska kuvittelimme, että arvomme ovat yleispäteviä. EU-yhteistyötä pidettiin byrokraattisena ja kaukaisena. Ennen kaikkea emme riittävästi ymmärtäneet asemaamme EU-jäseninä etuoikeutena.
Työmatka Moldovaan viime viikolla muistutti tästä. Noin 35 prosenttia moldovalaisista on muuttanut pois maasta. On täpärällä, viekö seuraavissa vaaleissa voiton eurooppamieliset vai venäjämieliset. Jää nähtäväksi, valitseeko Moldova Georgian vai Puolan tien.
Moldovaan minut vei Euroopan kansallisten kulttuuri-instituuttien (European Union National Institutes of Culture, EUNIC) hallituksen kokous. Tapasimme matkalla sekä EU-delegaation että ministeriöiden edustajia ja lisäksi meillä oli yhteinen keskustelu paikallisen EUNICin klusterin jäsenten sekä taide- ja kulttuurialan organisaatioiden kanssa.
Euroopan kansallisten kulttuuri-instituuttien verkostossa on 39 jäsentä, mukaan lukien kaikki EU:n 27 maata. Verkosto ulottuu Euroopan rajojen yli ja sillä on 140 alueellista klusteria 108 maassa. Instituutit ovat jäseniä alueellisissa klustereissa, joissa ne tekevät yhteistyötä EUNICin jäsenten kuten muiden maiden kulttuuri-instituuttien sekä ministeriöiden ja lähetystöjen kanssa. Lähestymistapaa työhön kuvaa kansainvälisten kulttuurisuhteiden (International Cultural Relations, ICR) käsite. EUNICin piirissä näkemys kulttuurista on laaja ja siihen kuuluvat taiteen, kulttuuriperinnön ja luovien alojen lisäksi myös muun muassa opetus, nuoriso, urheilu, digitalisaatio, kestävyys, ihmisoikeudet, kielet ja monikielisyyys sekä sosiaalinen osallisuus.
Ennen kaikkea matka Moldovaan vahvisti käsitystäni siitä, mikä merkitys taiteella ja kulttuurilla on yhteiskunnan demokratiakehityksen kannalta. Pääkaupungissa Chisinaussa kulttuurialan tekijöiden ja organisaatioiden toiveena oli muun muassa kuulluksi tuleminen ja dialogi hallinnon kanssa. Rakenteet tähän puuttuivat.
Toimijoiden ja hallinnon edustajien välillä oli erilaista ymmärrystä muun muassa siitä, löytyykö toimijoilta kyvykkyyttä laatia Luova Eurooppa -hakemuksia. Suhtautumisessa kansalaisyhteiskuntaan aistin neuvostoaikaisia kaikuja. Valitettavasti Moldovan EU-jäsenyys siintää vasta vuodessa 2030 ja näin ollen mahdollisuutta osallistua rahoitusohjelmiin ei alan toimijoilla tällä hetkellä ole.
Käsivarren mitasta, eli strategisesta kumppanuudesta
Suomessa on eurooppalaisittainkin vahva kansalaisyhteiskunta, mikä on monessa mielessä demokratiamme kulmakivi. Kuten Villacis kirjoittaa: “Järjestöt ovat tehneet vuosikymmeniä rinta rinnan valtion kanssa työtä suomalaisen kulttuurin ja kielen puolesta. Tätä resurssia ei saisi hukata vaikeinakaan aikoina.”
Sekä toiminnan ammattimaisuuden ja laadun, että demokratian, näkökulmasta on perusteltua, että taiteen, kulttuurin ja tieteen, saralla vastuuta kansainvälisestä yhteistyöstä kannetaan 3. sektorilla. Tämä perustuu myös Suomen instituuttien pitkään kokemukseen toimimisesta erilaisissa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa todellisuuksissa. EUNICin piirissä puhutaan paljon ”käsivarren mitasta”– tämän voi katsoa tarkoittavan riittävää, demokratiaan kuuluvaa etäisyyttä, mutta myös strategista kumppanuutta, hallinnon kanssa.
Hallinnon tehtävä on tukea niin vahvan ja ammattimaisen 3. sektorin syntyä, joka asiantuntijatyönsä lisäksi kykenee myös laajentamaan rahoituspohjaansa. Meillä tulee olla riittävästi resurssoituja toimijoita, jotka kykenevät esimerkiksi kotiuttamaan EU-rahoitusta. Valtionavustuspolitiikan tulee kannustaa sekä toiminnan että rahoituksen kasvuun. Emme voi jatkaa pilapiirtäjä Ville Rannan osuvasti kuvaamalla linjalla, jossa leikkauspäätöksiä perustellaan sekä toimijoiden tuottamattomuudella, että niiden tuottavuudella.
Kohti Kulttuurikompassia
Usko talouden voimaan demokratian ja turvallisuuden perustana istuu sitkeässä. Itse uskon kulttuuriin. Kulttuuri kuuluu tällä hetkellä jäsenvaltioiden subsidiariteettiperiaatteen alle, mutta estääkö se strategisemman yhteistyön eurooppalaisessa kulttuuripolitiikassa? Olisiko syytä tosissaan miettiä, mitä yhteinen eurooppalainen näkymä voisi antaa taiteelle ja kulttuurille – sen harjoittajille, yhteiskunnille ja Euroopan yhtenäisyydelle?
Tähän suuntaan ollaan ottamassa askelia uudessa komissiossa. Suunnitteilla on strateginen viitekehys, joka on saanut nimen Kulttuurikompassi (Culture Compass). Lisäksi parhaillaan laaditaan EU:n seuraava budjettia – yhteisenä tavoitteena sen suhteen tulisi olla taiteen ja kulttuurin eurooppalaisen rahoituksen säilyminen. Euroopan komission kysely liittyen EU:n uuteen budjettiin on auki 6.5. asti.
Instituuttiverkostolla on tarkoitus keskustella eurooppalaisesta yhteistyöstä, Kulttuurikompassista ja uudesta rahoituskaudesta sekä parlamentin että komission kanssa Kevätpäivillä Brysselissä 4.–6.6. Eurooppalainen yhteistyö ja rahoitus ovat teemamme myös Eurooppa-foorumissa Turussa elokuussa. Ollaan kuulolla!
Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry.
Lähteitä:
Ilmi Villacics: “Kulttuurista leikataan Suomessa rajusti, mutta vielä pahempaa on tulossa” (HS Mielipide 31.3.)
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011134469.html
Taiteen ja kulttuurin yhteisöavustukset 2025:
https://okm.fi/documents/1410845/10331666/www%20valtakunnalliset%20yhteis%C3%B6t%20my%C3%B6nn%C3%B6t%202025.pdf/0b299073-1827-8441-cc79-d0d2610149da/www%20valtakunnalliset%20yhteis%C3%B6t%20my%C3%B6nn%C3%B6t%202025.pdf?t=1741608894069
Kulttuuri-instituuttien avustukset v 2025:
https://okm.fi/-/kulttuuri-instituutit (lista puuttuu vielä)
Tiedeinstituuttien avustukset v. 2025:
https://okm.fi/documents/1410845/222452414/Vuosi%202025%2031.1.2025%20asti.pdf/4a3e5c80-d8ab-227d-4563-8db892b5050c/Vuosi%202025%2031.1.2025%20asti.pdf
Taike päätti vuoden 2025 määrärahojen jakautumisesta tukimuodoille ja taiteenaloille (15.1.)
https://www.taike.fi/fi/uutiset/taike-paatti-vuoden-2025-maararahojen-jakautumisesta-tukimuodoille-ja-taiteenaloille
Budjettiriihestä päätöksiä opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdistuvista säästöistä (3.9.)
https://okm.fi/-/budjettiriihesta-paatoksia-opetus-ja-kulttuuriministerioon-kohdistuvista-saastoista
EUNIC – European Union National Institutes of Culture
https://www.eunicglobal.eu/
Moldovan vote is presidential runoff amid claims of Russian interference
https://www.theguardian.com/world/2024/nov/03/moldovans-vote-in-presidential-runoff-amid-claims-of-russian-interference
Ville Ranta: Kulttuurista leikataan tuottamaton -ja tuottava (HS 21.3.)
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011114665.html
EU:n seuraava pitkän aikavälin talousarvio – EU:n rahoitus rajat ylittävää koulutusta, solidaarisuutta, nuoria, mediaa, kulttuuria, luovia aloja, arvoja ja kansalaisyhteiskuntaa varten – JULKINEN KUULEMINEN
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/14523-EUn-seuraava-pitkan-aikavalin-talousarvio-EUn-rahoitus-rajatylittavaa-koulutusta-solidaarisuutta-nuoria-mediaa-kulttuuria-luovia-aloja-arvoja-ja-kansalaisyhteiskuntaa-varten_fi
Taustatietoa kyselystä täällä: ”Vaikuta kulttuurin asemaan EU:n tulevaisuuden budjetissa”
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/vaikuta-kulttuurin-asemaan-eun-tulevaisuuden-budjetissa