Lukukausi on alkanut ja ainakin täällä Helsingissä puistoissa ja kaduilla törmää opiskelijaelämää aloittaviin fukseihin. Heidän kalenterinsa täyttyvät opiskelijakulttuuriin kiinteästi kuuluvista opiskelijariennoista – haalareiden kera, tai ilman.
Teksti on julkaistu pääkirjoituksena SKTI:n uutiskirjeessä 4/2024
Tulee mietittyä, minkälainen suhtautuminen uusilla opiskelijoilla on kansainvälisyyteen. Ainakin kansainvälisistä vaihto- ja harjoittelumahdollisuuksista heille kerrotaan ensimmäisten viikkojen infotilaisuuksissa. Vai kerrotaanko?
Instituutteihin voi hakea harjoitteluun kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Svenska Kulturfondenin tukema harjoitteluhaku instituutteihin on käynnissä nyt (15.–30.9.). Opetushallituksen tukema haku Edufi-ohjelmaan on 26.9.–10.10.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi elokuussa raportin Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa (Huuska & Nurkka, 3:2024). Raportin mukaan sekä opiskelijoiden, opetushenkilöstön että pedagogisten johtajien kansainvälistyminen on vähentynyt. Esimerkiksi opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomaisiin korkeakouluihin on vähentynyt verrattuna neljän vuoden takaiseen aikaan. Kansainvälisessä työharjoittelussa oli ollut vain 5 prosenttia kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja 4 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista (s.29).
Tämä suunta on aika kääntää nousuun. Suomella ei ole varaa jäädä kansainvälisen toimintaympäristön ja kehityksen reuna-alueeksi osaamisen puutteen takia. Kansainvälinen osaaminen – sekä kotikansainvälisyys, kuten kanssakäyminen kansainvälisten opiskelijoiden kanssa Suomessa, että vaihdot ja työharjoittelut ulkomailla, kuuluvat kaikille nuorille.
Raportin mukaan ”jokaisen korkeakouluopiskelijan tulee saada kansainvälisyys-, monikulttuurisuus-, kielitietoisuus- ja diversiteettiosaamista, sillä nykyinen ja tuleva työelämä on kansainvälinen ja monikulttuurinen. Opiskelijoille tulee korostaa kansainvälisyysosaamisen ja sen sanoittamisen tärkeyttä työelämätaitona.” (s.64)
Instituutit kasvattavat ja kouluttavat tulevaisuuden kansainvälisiä osaajia
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat tarjonneet työharjoittelupaikkoja opiskelijoille ja vastavalmistuneille jo vuodesta 2001. Joka vuosi instituuteissa on noin 50 harjoittelijaa eli instituuttiharjoittelijoita on kaiken kaikkiaan jo noin 1000. Instituuttiharjoittelut on suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja tähän mennessä valtaosa harjoittelijoista on tullut yliopistosta.
Harjoitteluohjelma on instituuttien kruununjalokivi – vaalittu, arvostettu sekä tarvittu.
Työharjoittelua instituuteissa tukevat stipendein sekä julkinen että yksityinen taho eli Opetushallitus ja Svenska Kulturfonden. Suuret kiitokset molemmille siitä merkittävästä tuesta, mitä he ovat osoittaneet opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kansainvälistymiseen.
Instituuttien vastuulla on tehdä parhaansa onnistuneen harjoittelijakokemuksen tarjoamiseksi. Instituutit organisaatioina ovat pieniä ja harjoittelijat ovat olennainen osa työyhteisöä. Ne pystyvät tarjoamaan harjoittelijoille monipuolisia ja kiinnostavia tehtäviä kansainvälisen kulttuuri- ja tiedeyhteistyön ytimessä. Harjoittelijat vaikuttavat suoraan instituutin työn vaikuttavuuteen kohdemaassa.
Harjoittelu on tärkeä vaihe urapolulla. Sen aikana kieli- ja työelämätaidot karttuvat ja ammatti-identiteetti usein selkeytyy. Instituuttiharjoittelu vaikuttaa myös tulevaisuuteen, eli mielekkääseen työelämään.
Instituutit tunnistavat ja vaalivat rooliansa kasvattaa ja kouluttaa kansainvälisesti kokeneita osaajia, ja tulevaisuuden yhteiskunnallisia vaikuttajia, suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Maailman ja työelämän muuttuessa instituutit kehittävät jatkuvasti tarjoamaansa harjoittelua.
Rakenteellisia muutoksia tarvitaan kansainvälisyyden kääntämiseksi nousuun
Kansainvälistymisosaamisen kääntämiseksi nousuun tarvitaan myös muita toimijoita ja tekoja.
Karvin raportin mukaan syitä kansainvälistymisen vähentymiseen ovat muun muassa ”pitkään jatkunut koronapandemia ja sen seuraukset, digitaalisten yhteyksien ja verkko-opiskelumahdollisuuksien parantuminen, matkustamisen vähentäminen ekologisten syiden takia sekä opiskelijoiden tiukentunut taloudellinen tilanne sekä perhesyyt.” (Huusko & Nurkka, 2024, s.6)
Myös kielitaidon lasku on vaikuttanut kansainvälistymiseen. Esimerkiksi vuonna 1990 lyhyen kielen kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa 20 000 opiskelijaa, vuonna 2020 vain 4 000.
Rakenteellisena esteenä voidaan nähdä myös se, että opintolainan hyvityksen ehtona on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen viidessä vuodessa, mikä ei käytännössä mahdollista työharjoittelun suorittamista opintojen aikana. ”Nykyinen opintorakenne ei mahdollista reilua vaihtoon lähtöä, rakenteet ovat jäykät ja vaihtoikkunat pieniä”, toteaa ylipisto-opettaja (Huusko & Nurkka, 2024, s. 41).
Näin ollen korkeakoulut eivät välttämättä aktiivisesti edes suosittele opiskelijoille lähtemistä ulkomaille. Raportin suositusten mukaan opiskelijoille tulee tiedottaa ja markkinoida nykyistä paremmin verkostoista sekä vaihto- ja harjoittelumahdollisuuksista (s. 64).
Lisäksi on selvää, että asenneilmapiirissä on parantamisen varaa – suomalaisilla työmarkkinoilla ei edelleenkään tunnisteta ulkomailla hankittua työkokemusta, osaamista tai koulutusta.
On syytä tunnistaa useiden samaan aikaan vaikuttavien rakenteellisten syiden vaikutus kansainvälistymiseen ja ryhtyä ratkomaan niitä. Meillä ei ole varaa siihen, että kansainvälisen osaamisen kartuttaminen on mahdollista vain harvoille, ja että Suomen kansainvälistyminen on vain pienen joukon harteilla.
Viitteet:
Kerttu Raittila, Riina Kontkanen ja Pasi Saukkonen, Korvaamaton voimavara ja tärkeä vaihe elämässä – Harjoittelu ulkomailla harjoittelupaikan ja harjoittelijan silmin, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2015
https://instituutit.fi/hallinta/wp-content/uploads/2015/09/Harjoittelijaselvitys-SKTI-2015-suomi.pdf
Mira Huusko & Niina Nurkka, Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa, 3:2004, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/kansainvalisyysosaamisen-kehittaminen-korkeakoulutuksessa
EDUFI harjoittelun työnantajat ja avoimet harjoittelupaikat
https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/edufi-harjoittelun-tyonantajat-ja-avoimet-harjoittelupaikat
Upptäck världen genom internationell praktik (12.9.)
https://www.kulturfonden.fi/2024/09/12/upptack-varlden-genom-internationell-praktik/