Ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa taide ja kulttuuri ovat tällä hetkellä merkityksellisempiä kuin koskaan. Taiteesta voi saada apua ilmastoahdistukseen, ja kulttuuri taas voi tuoda näkökulmia ja vaihtoehtoja kuluttamiseen. Tärkeä rooli esimerkin antajina on kuitenkin erityisesti kulttuurin toimijoilla kaikilla toiminta-asteilla.
teksti: Uula Neitola
Keskustelua kulttuuri- ja taidealan myötävaikutuksesta ilmastonmuutoksen torjuntaan on käyty niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kulttuuri-instituuttitasolla. Kulttuurialan kansainvälisiä toimijoita on konsultoitu vain aika ajoin ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, vaikka annettavaa kulttuuri-instituuteilla aiheen puitteissa olisi yllin kyllin. Sen huomasin konkreettisesti osallistuessani kesäkuun lopussa eurooppalaisten kulttuuri-instituuttien kattojärjestön EUNICin aihetta syvällisesti ruotineeseen Climate Culture(s) Creative Lab -työpajakokonaisuuteen.
EUNIC edistää kulttuurin roolia kansainvälisissä suhteissa ja on samalla EU:n strateginen kumppani osallistuen aktiivisesti eurooppalaisen kulttuuripolitiikan määrittelyyn. Se on siten varsin hyvä foorumi tiedon jakamiseen ja valmiuksien kehittämiseen jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa kesken.
Olikin aika, että luovat alat kävivät kansainvälisen dialogin aiheesta. EUNICin jäseninstituuttien välisen yhteistyön lisäämiseksi ja toimintavalmiuksien vahvistamiseksi toteutettu ohjelma tarjosi 34 nuorelle kulttuuri-instituuttien asiantuntijalle tai katto-organisaation edustajalle mahdollisuuden luoda uusia toimintamalleja kulttuurin ja ilmastonmuutoksen rajapintaan.
Luovat alat ovat maailmanlaajuisesti yksi voimakkaimmista kehityksen moottoreista työllistäen yli 48 miljoonaa ihmistä, joista lähes puolet on naisia. Sen myönteinen kehitys on sosiaalisen kestävyyden ja tasa-arvon kysymys. Esimerkiksi Unescon tavoitteena on kytkeä kulttuuri vahvemmin kestävän kehityksen globaalin Agenda 2030-toimintaohjelman tavoitteisiin.
Sama intressi on myös EUNICissa. Berliinissä toteutetussa Climate Culture(s) Creative Labissa käsiteltiin muun muassa kulttuuriulottuvuutta ilmastopolitiikan suunnittelussa, kulttuurityön kestävyyden vaikutusten mittaamista kentällä, projektinhallintaprosessien ympäristöystävällisempää tekemistä ja eettisten lähestymistapojen löytämistä tekoälyn integroimiseksi kulttuurityöhön ja ilmastokysymyksiin.
Verkoston ja katto-organisaation edustajana oli mielenkiintoista huomata, että joissain asioissa instituuttiverkostomme oli jo edelläkävijä – mitä tulee esimerkiksi instituuttien ekologisten toimintatapojen edistämiseen tai vaikkapa tasa-arvon ja saavutettavuuden kehittämiseen toiminnassa. Toisaalta vaikkapa kulttuurin moninaisuuden edistämisessä tulemme todennäköisesti aina edustamaan pienen eurooppalaisen maan kulttuuriyhteistyötä kulloinkin käytössä olevilla resursseilla.
Tein joka tapauksessa tärkeitä havaintoja kulttuuri-instituuttikentästä. Ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttamiseksi meidän on ensinnäkin yhteiskuntana muutettava ajattelutapaamme kohti kokonaisvaltaisuutta ja otettava mukaan kaikki yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueet, mukaan lukien luovat alat, kuten taide, arkkitehtuuri, muotoilu, sekä tietysti kulttuuri-instituuttiverkosto. Vain siten nuoremman sukupolven voi sitouttaa osaksi toimintaa.
Suomessakin professori Arto O. Salonen on lanseerannut ekososiaalinen sivistys -termin, joka on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Antroposeenissa – ihmisen ajassa – inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääräksi määrittyy sellainen sivistynyt ihminen, joka vaalii ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuuksia.
Siksi pysyvä muutos edellyttää aina, että kansalaiset kokevat kestävät vaihtoehdot houkutteleviksi ja myös hyväksyvät muutosten välttämättömyyden. Vuonna 2024 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit osallistuvat Sivistyksen teemavuoden ohjelmistoon omalla panoksellaan. Ekologinen sivistys on eittämättä yksi teemoista.
Toisaalta on tärkeää, että me kulttuuri-instituutteina kunnioitamme kulttuurin ainutlaatuista arvoa elämän eri osa-alueilla ja että kulttuurisektori jatkaa kasvuaan kestävällä vauhdilla. Kestävä elämäntapa vaatii taakseen myös yhteisöllisyyttä ja kestävyystyötä. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkosto onkin ollut edelläkävijänä tuottamassa vastuullista tulevaisuustietoisuutta instituuttien käyttöön – tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään tietoisten päätösten kautta.
Lopullisena tavoitteenani oli nähdä Climate Culture(s) Creative Labin konkreettisia tuloksia, kuten parhaiden käytäntöjen ja innovatiivisten lähestymistapojen siirtoa kulttuurin käyttämiseen ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Mielestäni pääsimme tähän melko hyvin. Työryhmien esitykset systeemiajattelun valjastamisesta luovien alojen käyttöön aina ekologisten monumenttien toteuttamiseen asti sulautettiin yhteiseksi Pfefferberg-sopimukseksi, joka esiteltiin EUNICin yleiskokouksessa Kööpenhaminassa. Tästä toivottavasti kuulemme vielä lisää.
Yksi tämänkaltaisen hankkeen suurista eduista onkin kulttuuri-instituuttien ja Euroopan maiden kesken rakentamamme verkosto, jota voidaan käyttää pitkällä aikavälillä kulttuuri-instituuttien tulevissa projekteissa.
Goethe-Institutin isännöimä Climate Culture(s) Creative Lab tutustutti myös paikallistasolla Berliinissä meneillään oleviin hankkeisiin kestävän kulttuurin näkökulmasta. Sain muun muassa nähdä Spree-joen törmällä sijaitsevan vanhan huvipuistoalueen, johon ollaan toteuttamassa kestävää ja ekologista kulttuuripuistoa yhdessä paikallisten taiteilijoiden kanssa.
Näin joutomaa saa uuden tarkoituksen ihmisten hyvinvointia palvellen. Siitä jäi vaikutelma, että kulttuuri elää vahvasti ajassa ja vaikuttaa monella tavalla yhteiskunnalliseen muutoskykyyn. Tähän tavoitteeseen myös Suomen kulttuuri-instituuttiverkoston on mielekästä nojata. Emme ole tämänkään asian kanssa joutomaalla.
Lähteet:
Culture 2030. Thematic Indicators for Culture in the 2030 Agenda. Unesco. https://whc.unesco.org/en/culture2030indicators/#implementation
Huntus, Antti; Latvala-Harvilahti, Pauliina: ”Kulttuuri vauhdittamaan Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävyystavoitteita”. Suomen Kuvalehti 23/2023.
Salonen, Arto: Ekososiaalinen sivistys – mitä se on? https://artosalonen.com/ekososiaalinen-sivistys-mita-se-on/