Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry on antanut lausunnon rahapelituottojen vähenemisen vaikutuksia selvittäneen työryhmän ehdottamista vaihtoehdoista kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnan näkökulmasta. Erkki Liikasen johtama työryhmä esittää neljä erilaista tulevaisuuden vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle. Instituuttiverkosto asettui yksimielisesti selvitysryhmän kolmannen vaihtoehdon taakse. Sen mukaan rahapelitoiminnan tuotto siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan yleisiin budjettivaroihin.
Kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkosto näkee, että tämä vaihtoehto on kestävin ja selkein ratkaisu, jonka myötä on mahdollista lisätä instituuttien ja koko toimialan työn pitkäjänteisyyttä. Kehysbudjetointiin siirtyminen lisää avustuksen saajien työn ennustettavuutta ja helpottaa strategista suunnittelua. Samalla eettisesti ongelmallinen kytkös rahapelitoimintaan poistuu. Instituuttiverkosto haluaa vahvasti korostaa kulttuurin ja tieteen yhteiskunnallista merkitystä; rahoituksen siirtyminen valtion budjettiin ei saa tarkoittaa sitä, että vaihtuvat poliittiset voimasuhteet heiluttavat painotuksia. Ennustettavuuden tulee säilyä myös hallituskausien yli.
Instituutit toivovat, että rahoitusuudistus mahdollistaisi monivuotisia yleisavustuksia. Sitä kautta strateginen suunnittelu helpottuu ja toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat entisestään. Kulttuuri- ja tiedeinstituutit tekevät vuosittain yhteistyötä yhteensä noin 900 yhteistyökumppanin kanssa, ja toiminnan lyhyt suunnittelukaari vaikeuttaa kumppanuuksien luomista ja lisärahoituksen hakemista kohdemaissa.
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit sekä SKTI hakevat joka vuosi yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuonna 2019 OKM-avustusten osuus instituuttien budjeteista oli keskimäärin 68 %. Tämä raha tulee kokonaisuudessaan rahapelitoiminnan tuotoista. Veikkauksen tuotoilla rahoitetaan tänä päivänä Suomessa kulttuurin ja tieteen lisäksi laajasti myös mm. sosiaalialan organisaatioita sekä nuoriso- ja urheilutoimintaa.
Instituutit saavat projekteilleen rahoitusta myös kulttuuria ja tiedettä tukevilta säätiöiltä, yrityksiltä sekä kotimaisilta ja ulkomaisilta yhteistyökumppaneilta. Instituuttien in kind -tulot ovat merkittävät. Instituuttien toiminnalla on myös työllistävä vaikutus. Rahoitusuudistuksen myötä instituuttiverkosto toivoo, että selvitetään erilaisia kannustinmalleja. Nykyinen järjestelmä ei juuri kannusta yksityisen rahoituksen keräämiseen eikä taloudellisesti kannattavaa ja kustannustehokasta toimintaa palkita.
Kolmas vaihtoehto tukee kokonaisnäkemystä
Viime vuosina rahapelaamisen haittoihin on yritetty puuttua erilaisin rajoitustoimin. Tämän lisäksi rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronapandemian vuoksi. Veikkaus Oy arvioi, että näiden toimenpiteiden seurauksena rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla per vuosi. Valtioneuvosto asetti viime vuoden lopussa työryhmän selvittämään rahapelituottojen alenemisen vaikutuksia.
Selvitysryhmän vaihtoehdot ovat:
1. Pysytään nykyisessä järjestelmässä ja toivotaan, että se riittää;
2. Kertaratkaisu, jossa siirto yleiskatteelliseen budjettiin tapahtuu yhdellä kertaa ja kaikki korvamerkinnät poistuvat;
3. Kokonaisuusuudistus vuoden 2024 alusta, jossa huolellisesti valmistellaan siirtyminen tulojen osalta yleiskatteellisuuteen ja menojen osalta kehysbudjetointiin;
4. Osittaisuudistus, jossa siirretään vaiheittain osa menoista yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään korvamerkityiksi ja rahapelituotoista rahoitettavaksi
Laajamittainen rahoitusuudistus edellyttää huolellista valmistelutyötä sekä valtiolta että edunsaajilta. Siirtymäajan 2022–2023 rahoitus herättää kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostossa suurta huolta. Koronapandemia on kurittanut varsinkin kulttuurialaa ennenäkemättömällä tavalla, ja yllättävät rahoitusleikkaukset ensi vuodelle olisivat tuhoisia. Kulttuuri- ja tiedeinstituutit haluavat korostaa, että ne toimivat jo tällä hetkellä varsin kustannustehokkaasti ja tavoitteellisesti. Äkillisiä sopeutumistoimia ei ole mahdollista tehdä ilman tuntuvia vaikutuksia toimintaan ja organisaatioiden rakenteisiin. Koronapandemia on entisestään tiivistänyt instituuttiverkoston sisäistä yhteistyötä ja tuonut mukanaan lisää synergiaetuja, kuten uusia kansainvälisiä yhteishankkeita ja siirtänyt instituuttien tapahtumia ja toimintaa verkkoon.
Lue raportti kokonaisuudessaan täältä:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162878
OKM:n tiedote raportista:
https://minedu.fi/-/tyoryhma-rahapelituotot-valtion-budjettiin-ja-edunsaajat-menokehyksiin