Kaikkien 17 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutin taustalla on toimintaa ylläpitävä yksityinen säätiö tai rahasto. Säätiöissä toimii laaja ja monipuolinen joukko luottamushenkilöitä, jotka tuovat instituuttiverkostoon arvokasta asiantuntemusta yhteiskunnan eri aloilta. Yksi heistä on Suomen Lähi-idän instituutin säätiön puheenjohtaja, Helsingin yliopiston eksegetiikan professori Martti Nissinen.
Suomen Lähi-idän instituutti (FIME) on tiedeinstituutti, jonka tehtävänä on tukea Lähi-idän kielten, kulttuurien ja yhteiskuntien tutkimusta ja koulutusta sekä suomalaisten taiteellista toimintaa Lähi-idässä. Instituuttia ylläpitävä säätiö myöntää apurahoja toimipiiriin kuuluvissa maissa suoritettavaan tutkimukseen, minkä lisäksi FIME toteuttaa Lähi-itään suuntautuvia kursseja ja ekskursioita, järjestää konferensseja, julkaisee blogeja sekä verkottaa eri tavoin alan opiskelijoita ja asiantuntijoita.
Professori Martti Nissinen on toiminut Lähi-idän instituutin säätiön puheenjohtajana vuodesta 2010. Pesti on luonteva, sillä Nissisen tutkimustausta liittyy olennaisesti Lähi-idän alueeseen ja kulttuuriin. Hän on toiminut Vanhan testamentin eksegetiikan professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2010, ja sitä ennen Raamatun ja muinaisitämaisen kirjallisuuden professorina. Eksegetiikka on teologian osa-alue, joka tutkii Raamattua ja Raamatun kulttuuripiirissä kirjoitettuja tekstejä.
Eksegetiikan lisäksi Nissinen on maailman johtavia muinaisen Lähi-idän profetiailmiön tutkijoita. Kiinnostuksen kohteet eivät lopu siihenkään.
“Juuri valmistuneessa käsikirjoituksessa tarkasteluni alla on myös Kreikan ja itäisen Välimeren uskontohistoria. Sitten on tietysti tämä Raamatussa ilmenevä sukupuolisuus, johon olen paljon perehtynyt, kuten homoerotiikka ja rakkausrunot”, professori luettelee.
Nissinen on osallistunut aktiivisesti homoseksuaalisuudesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun jo pitkään, puolustaen samansukupuolisten pariskuntien tasa-arvoisia oikeuksia myös raamatuntutkimuksen näkökulmasta. Hänen vuonna 1994 julkaisemansa kirja, sittemmin myös englanniksi käännetty Homoerotiikka Raamatun maailmassa tunnetaan ympäri maailmaa.
“Tutkimustyössäni olen aina halunnut pyrkiä monialaiseen ja tieteiden väliseen lähestymistapaan, käyttää erilaisia lähteitä ja metodeja, sekä häivyttää tiukkoja oppiainerajoja. Mielestäni yliopistomaailmassa tiukat akateemiset sktruktuurit ovatkin pikkuhiljaa hellittäneet ja yhteistyö eri alojen välillä tiivistynyt.”
Sama monialainen lähestymistapa vallitsee myös Nissisen johtamassa Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikössä, jossa mukana on niin Vanhan testamentin, assyriologian että arkeologian tutkijoita.
“Tavoitteenamme on etsiä eri metodeja hyödyntämällä tutkimuskohteestamme yhteistä tarttumapintaa. Pidän yksikköämme kohtauspisteenä, jossa eri näkökulmista tulevat tutkijat voivat oppia toisiltaan ja sitä kautta muodostaa eheän kokonaiskuvan tutkimastamme aiheesta. Työskentely tiiviissä ja monialaisessa tutkijayhteisössä on hirmusen kiinnostavoo ja antosaa”, Nissinen kuvailee leveällä Savon murteellaan.
Laaja asiantuntemus säätiötyön edellytyksenä
Lähi-idän instituutin monipuolinen toimintakenttä edellyttää taustajoukoiltaan laajaa erikoisosaamista ja kokemusta toimimisesta Lähi-idän alueella. Oman ydintehtävänsä lisäksi säätiö koordinoi kansainvälisen Anna Lindh -säätiön Suomen-verkoston toimintaa. FIMEn toimintaan onkin kutsuttu mukaan monipuolisesti Lähi-itään työssään tai tutkimuksessaan perehtyneitä henkilöitä. Säätiötyössä keskeistä on kyky muodostaa sekä Lähi-idän historiasta että nykytilanteesta eheä kuva, jonka perusteella toimintaa ja sen painopisteitä voidaan suunnitella.
“Minulle instituutin toiminnan ytimessä on nimenomaan tieteidenvälisyys ja toisiltaan oppiminen. Toiminnassa on mukana niin Lähi-idän nyky-yhteiskunnan, historian, kielten, uskonnon kuin kulttuurin asiantuntijoita. Instituutin pyöriessä suhteellisen pienillä resursseilla en voi liikaa korostaa osaavan ja asiantuntevan työyhteisön merkitystä”, Nissinen toteaa.
Mikä sitten innostaa huippututkijan käyttämään arvokasta aikaansa luottamustehtävien hoitamiseen – ja nimenomaan instituuttiverkostossa? Nissinen osallistuu tiiviisti FIME:n toimintaan ja vaikuttaa lisäksi toista kautta Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n hallituksessa, eli on aktiivisesti mukana koko instituuttiverkoston toiminnassa. Toki säätiön toimintakenttä liippaa hyvin läheltä professorin omia tutkimus- ja kiinnostuksenkohteita, mutta syitä on myös muita.
“Koen, että instituuttitoiminnassa pystyn vaikuttamaan sellaisiin asioihin, joita haluaa muutenkin tukea. Omalla kohdallani se on juuri tieteen raja-aitojen ylittäminen ja vuoropuhelun edistäminen. Amatöörimuusikkona tykkään toki myös kulttuuriaspektista, siitä että saan olla mukana tukemassa pientä, mutta hyvin tärkeää kulttuuritoimintaa. Laajemmassa instituuttiverkostossa toimiminen taas on siinäkin mielessä mahottoman mukavoo, että siinä tapaa niin monien alojen asiantuntijoita.”
Lähi-idän historian tuntemus avain nykytilanteen ymmärtämiseen
Suomen Lähi-idän instituutti sijaitsee nykyään Beirutissa, Libanonissa. Entisestä tukikohdasta Syyrian Damaskoksesta jouduttiin lähtemään vuonna 2011 poliittisen tilanteen kärjistyessä. Yhteistyö paikallisten organisaatioiden, ja toisaalta muiden tiedeinstituuttien kanssa, on vireää ja verkostojen ylläpitämisen kannalta olennaista. Tästäkin syystä kohdemaassa sijaitseva asemapaikka on instituutille ensiarvoisen tärkeä, Nissinen painottaa.
“Beirutissa on useampi korkeatasoinen yliopisto, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, ja laajat paikalliset verkostot ovat meille hyvin arvokkaita. Yhteiskunnallisista ja poliittisistakin syistä NGO-statuksella toimiminen on meille paljon järkevämpää ja joustavampaa, kuin jos olisimme valtion ylläpitämä organisaatio. Toisaalta koordinoimamme Anna Lindh -säätiön toiminta avaa meille kansalaisjärjestö-oven ja antaa FIME:lle näkyvyyttä laajemminkin. Teemme toki yhteistyötä myös tiedeinstituuttifoorumin, erityisesti Rooman ja Ateenan instituuttien kanssa, koska satumme sijaitsemaan siinä saman lätäkön eri puolilla.”
Lähi-idän instituutin säätiön päärahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä muiden kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tavoin. Yksityiselle lisärahoitukselle on kuitenkin lisääntyvä tarve.
“Meidän on oltava hyvin aktiivisia lisärahoituksen hakemisessa ja löytää uusia tapoja resurssien hankkimiseen. Onneksi meillä on kuitenkin erittäin asiantunteva, sitoutunut ja mukava työyhteisö. Välillä suorastaan ihmettelen, miten näin pienillä resursseilla saadaan niin valtavasti aikaan.”
Lisärahoituksella Nissinen vahvistaisi erityisesti instituutin tutkijakapasiteettia ja tutkijavierailijaohjelmaa. FIME pyrkii toiminnallaan ylläpitämään monipuolista Lähi-itään liittyvää asiantuntijuutta ja tukemaan kattavasti esimerkiksi arabian kielen opiskelua. Konkreettisen Lähi-itä-kokemuksen mahdollistaminen mahdollisimman monelle tutkijalle on säätiölle keskeinen tavoite.
“Lähi-idän ymmärtäminen muuttuu hyvin toisenlaiseksi sen jälkeen, kun paikan päällä on päässyt käymään”, Nissinen toteaa. “Koulutusleikkausten vuoksi esimerkiksi arabian kielen akateeminen tutkimus on hyvää vauhtia kutistumassa Suomessa. Se on huolestuttavaa, kun kuitenkin ihan päivän lehden lukemalla selviää hyvin nopeasti, mitä virkaa esimerkiksi Lähi-idän ja uskontojen tuntemuksella on nykypäivänä. Keskustelussa ei usein nähdä, että näillä asioilla on pitkä historiallinen tausta, jonka ymmärtämisellä on oikeasti merkitystä.”
Suomen Lähi-idän instituutin toimintaa voi seurata säätiön ja instituutin verkkosivuilla, sekä Facebookissa ja Instagramissa nimellä @fimeinstitute.
Teksti ja kuva: Rosa Kuosmanen