Petteri Orpon hallitus jää varsin todennäköisesti historiaan hallituksena, joka leikkaa käytännössä kaikesta. Hallitus panostaa kuitenkin merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen ja sekä innovaatioiden rahoitukseen – tarkoitus on, että julkinen taho satsaa tutkimukseen ja kehitykseen 1,2 % ja yksityinen 3,8 %, jolloin T&K-menot kasvavat 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
T&K-toimintaan suunnatut panostukset eivät kuitenkaan kohdistu kansalaisyhteiskunnan toimijoille, joita tiedeinstituutit ovat. Kumppanuuksien kautta rahoitusta on toki mahdollista hakea ja saada ja nämä mahdollisuudet on ehdottomasti syytä tutkia ja hyödyntää.
Tässä vaiheessa on huojentavaa, että hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2025 tiedeinstituuteille esitetään samaa määrärahaa kuin vuodelle 2024, ja vaikuttava työ saa jatkua. Lisäksi luovien alojen tutkimus- ja kehitystoimintaan on tulossa 9 miljoonan panostus. Tätä rahoitusinstrumenttia valmistellaan parhaillaan Business Finlandissa.
Suomella on neljä tiedeinstituuttia
Suomella on neljä tiedeinstituuttia eli Suomen Rooman-instituutti, Suomen Ateenan-instituutti, Suomen Lähi-idän instituutti, joka sijaitsee Beirutissa sekä Suomen Japanin instituutti Tokiossa. Väkivaltaisten iskujen levittyä myös Libanoniin Lähi-idän kriisin laajennuttua instituutin toimisto Beirutissa on suljettu. Instituutin toiminta jatkuu etänä. Suomen Rooman Instituutti perustettiin vuonna 1954 ja se on myös vanhin instituutti. Sillä onkin perinteenkantajan rooli koko instituuttiverkostoa ajatellen.
Lisäksi moni kulttuuri-instituuteista, kuten muun muassa Suomen Unkarin instituutti FinnAgora, Suomen Saksan instituutti, Suomen Madridin instituutti ja Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti edistävät tiedettä. Tämä pitää sisällään muun muassa tieteellisten seminaarien järjestämisen tai tutkijaresidenssien tarjoamisen. Keskeisin ero on, että toisin kuin varsinaisissa tiedeinstituuteissa, kulttuuri-instituuteissa ei tehdä omaa tutkimusta ja järjestetä opetusta.
Tarkkaa rajaa kulttuurin ja tieteen osalta ei ole mielekästä tehdä. Tieteellisistä keksinnöistä, löydöistä ja havainnoista – tiedosta, tulee osa kulttuuria ja sen muutosta, kun niitä käsitellään, pohditaan ja analysoidaan sekä implementoidaan erilaisissa konteksteissa.
Meillä ei ylipäänsä ole varaa kategorisoivaan ajatteluun, tai siiloutuneeseen rahoitukseen. Todelliset innovaatiot ovat aina myös kulttuurisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat paitsi arkeemme myös arvoihimme, asenteisiin ja maailmankuviimme ja niitä syntyy parhaiten eri toimijoiden yhteistyössä.
Olisi toivottavaa, että TKI-suunnitelma ja toimeenpano jatkossa kattaisi myös kansalaisyhteiskunnan ja että esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvostossa olisi myös kansalaisyhteiskunnan ääni. Tärkeintä on uusi tieto sekä se, miten se vaikuttaa ymmärrykseemme maailmasta. Vallitsevassa tilanteessa, kun odottelemme talouskasvua kuin kuuta nousevaa ja haikailemme eurojen kilahtelusta valtion kassaan, on raikastavaa pohtia Sixten Korkmanin inspiroimana talouskasvua numeroiden sijaan ”tiedon kumuloitumisena”.
Tiedeinstituuttien rooli ja vaikuttavuus osana tutkimusjärjestelmää
Keskeisintä on, että tiedeinstituutit täydentävät kansallista tutkimusjärjestelmää.
Ne täydentävät pienten oppiaineiden, ja alojen kuten antiikintutkimusta ja opetusta Suomessa. Hallitusohjelmassa todetaan, että “myös pienet ala huomioidaan”. Opetuksen vähennyttyä Suomessa, kysyntä on kasvanut ja esimerkiksi Rooman- ja Ateenan-instituuttien järjestämille opiskelijoille suunnatuille kursseille voidaan tällä hetkellä ottaa vain murto-osa hakijoista.
Toiseksi tiedeinstituutit toteuttavat sivistystehtävää, joka myös huomoidaan hallitusohjelmassa. Historiallisen ja kansinvälisen kontekstin ymmärrys vahvistaa ja laajentaa sivistysperustaa.
Kansainvälisyys myös kehittää ja ylläpitää tutkimuksen ja opetuksen laatua – kilpailu on kovaa ja vain laadukas, ajan hermolla olevalla tutkimuksella, joka hyödyntää uusimpia metodeja, on kysyntää.
Instituutit ylläpitävät monikielisyyttä ja laajaa kielivalikoimaa – kielitaidon kapeneminen merkitsee myös maailmankuvien kapenemista. Tämä on erityisesti vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa myös turvallisuusriski. Kielitaito on sekä kilpailuetu että huoltovarmuus ja turvallisuuskysymys.
Instituuttien toiminta on hyvin tutkija- ja tieteentekijälähtöistä, ja myös sekä kansalliset että kansainväliset tutkimusorganisaatiot ovat niitä lähellä. Näin niiden on helppo vastata muuttuviin tarpeisiin sekä toimia kustannustehokkaasti ja ketterästi minimibyrokratialla.
Tuloksia ja vaikutuksia
Tiedeinstituuttien tulokset puhuvat puolestaan – Suomen Rooman-instituutin pitkäjänteisen ja laadukkaan tutkimustyön tuloksena instituutin johtajan Ria Bergin tutkimusryhmä on saanut tuekseen Italian Museovirastoa vastaavan viraston, joka kustantaa ryhmän kaivaukset Pompeijissa. Tutkimusprojekti (2021–2026) käsittelee antiikin roomalaisten luontosuhdetta ja Suomen Rooman instituutti tulee julkaisemaan kaivausten tulokset Acta Institututi Romani Finlandiae -julkaisusarjassaan.
Suomen Ateenan-instituutin järjestämillä arkeologisilla kaivauksilla vahvistetaan sosiaalista kestävyyttä toimimalla tiiviissä yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa.
Suomen Lähi-idän instituutin asiantuntijat, kuten Hannu Juusola, Olli Ruohomäki, Susanne Dahlgren ja Antti Tarvainen ovat lähes päivittäin eri medioissa pitäneet meidät ajan tasalla ja auttaneet meitä hahmottamaan ja ymmärtämään Lähi-idän kriisiä.
Japanin instituutissa korkeakouluyhteistyö jatkuu tiiviinä ja valmistautuminen Osakan maailmannäyttelyyn 2025 on jo hyvässä vauhdissa.
Tutustu ja opi!
Rooman instituutin tutkimusaiheisiin voi tutustua muun muassa Parlatorio -podcastia kuuntelemalla.
https://irfrome.org/tutkimus-2/tieteen-popularisointi/parlatorio-podcast/
Suomen Ateenan instituutin kenttätutkimuksiin pääset tutustumaan täällä:
https://www.finninstitute.gr/tutkimus/#kaynnissa
Lähi-idän instituutin verkkokurssit Väärinymmärretty uskonto? Tunne islamin perusteet ja Ymmärrä nykypäivän Lähi-itää löytyvät täältä:
https://www.lahi-itakurssit.fi/
Viitteet
Merja Salonen: Luo uutta bisnestä – luovuutta peliin. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2024/luo-uutta-bisnesta–luovuutta-peliin
Emil Elo: Minun arvoni, HS 4.11.2023
https://www.hs.fi/visio/art-2000009933415.html
https://www.expo2025.or.jp/en/