Kuinka koronakriisi on vaikuttanut instituuttien työhön?

Kuva tyhjistä penkkiriveistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi toukokuun lopulla raportin kyselystä, joka selvitti koronapandemian vaikutuksia taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden toimintaan. Raportti toteaa pandemian vaikeuttaneen selvästi näiden alojen toimintaa, eikä tilanteen arvioida lähiaikoina parantuvan.

Ministeriön kyselyyn osallistui 12 Suomen kulttuuri-instituuttia. Niiden antamat vastaukset piirtävät kiinnostavan kuvan koronakriisin vaikutuksista instituuttien toimintaan ja sopeutumisesta radikaalisti muuttuneeseen tilanteeseen. Instituuttien kohdalla pandemia on vaatinut merkittäviä muutoksia työhön, mutta tärkeimmät osat toiminnasta on saatu toteutettua. Instituuteissa huolenaiheena on pidetty sekä koronaepidemian suoria vaikutuksia (kokoontumis- ja liikkumiskiellot jne.) että pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen.

Kulttuuri-instituuttien työn ytimessä ovat kansainvälinen liikkuvuus, tapahtumien järjestäminen ja ihmisten väliset kohtaamiset. Kokoontumiskiellot ja matkustusrajoitukset ovat pakottaneet kehittämään uusia toimintamuotoja. Kohdemaan tilanne ja paikallisviranomaisten toimet ovat vaikuttaneet työhön eri tavoin: Espanjassa on ollut tiukka ulkonaliikkumiskielto, kun taas Ruotsissa on edelleen esitetty suomalaisia elokuvia elokuvateattereissa. Joidenkin on myös täytynyt turvautua lomautuksiin.

Instituuttien henkilökunta työskentelee nyt eri maissa, eri aikavyöhykkeillä ja osin hyvin hankalissa olosuhteissa. Etätöihin siirtyminen ja tilanteeseen sopeutuminen vaikuttavat kuitenkin sujuneen nopeasti ja mutkattomasti. Moni mainitsee etätyön ja digitaalisten ratkaisujen tuoneen myönteisiä vaikutuksia työhön.

”Vaikka instituutin toiminta on vaikeutunut, on se kuitenkin pystynyt adaptoitumaan tilanteeseen ja uusiutumaan toiminnassaan.” (Lainaus instituuttijohtajan vastauksesta)

Kulttuuri-instituuttien kyselyvastaukset viestivät nopeasta sopeutumiskyvystä. Koronakriisin tuomiin muutoksiin ja haasteisiin suhtaudutaan vakavasti, mutta tulevaan katsotaan pääosin myönteisesti; ajattelutapana on, että instituutin työ voi jatkua tarvittaessa toimintatapoja muuttamalla. Poikkeustilanne on myös synnyttänyt uutta yhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Koronakriisi korostaa lisäksi sitä, miten tärkeää on instituuttien aktiivinen ja pysyvä läsnäolo ja sidosryhmien kohtaaminen kohdemaan verkostoissa.

”Tässä ajassa taiteen, kansainvälisen yhteistyön sekä verkostojen tärkeys korostuu, ja taiteen rooli yhteiskunnan ylläpitäjänä ja uudelleenrakentajana nykyisessä tilanteessa on keskeinen.” (Lainaus instituuttijohtajan vastauksesta)

Tie ulos kriisistä näyttäytyy jokaisessa instituutissa omanlaisenaan. Esimerkiksi Tallinnassa ja Oslossa suunniteltiin kyselyhetkellä jo syksyn mahdollista toimintaa, kun taas joissakin instituuttien toimintamaissa on hyvin vaikea ennustaa kriittisen tilanteen päättymistä ja sen seurausten vakavuutta.

OKM:n kyselyyn vastasi kaikkiaan noin 1 600 taiteen, kulttuurin ja luovien alan toimijaa. Linkki raporttiin: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kysely-koronapandemia-koetellut-taiteen-ja-kulttuurin-toimialaa-rajusti