Instituuttijohtaja luovii monissa rooleissa

Anneli Temmes. Kuva: FinnAgora

 

FinnAgoran johtajan HTL Anneli Temmeksen uutuusteos Innosta johtaen! Kulttuuri- ja tiedeinstituutin johtaminen piirtää kuvan Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteista haastavina ja inspiroivina toimintaympäristöinä.

Teksti: Uula Neitola

Useilla aloittavilla instituuttijohtajilla on edessään positiivinen ongelma.

Työkenttä on laaja, tehtävät mielenkiintoisia ja työtä paljon, jolloin työpäivät voivat venyä loputtomiin ja seinä tulla vastaan. Tuolloin astuvat esiin paitsi työyhteisön myös itsensä johtamisen taidot. Muun muassa näihin pureutuu HTL Anneli Temmes tammikuussa ilmestyneessä instituuttien johtamisesta kertovassa uutuusteoksessaan Innosta johtaen! Kulttuuri- ja tiedeinstituutin johtaminen (Books on Demand 2022).

Temmes kirjoitti kirjan tueksi ja oppaaksi nykyisille ja tuleville instituuttien johtajille sekä säätiöiden puheenjohtajille, hallitusten jäsenille ja asiamiehille. Kirjan sisältöä voi kuitenkin hyödyntää paitsi instituuteissa ja keskeisissä sidosryhmissä myös muissa vastaavissa pienehköissä asiantuntijaorganisaatioissa erityisesti kulttuuri- ja koulutussektorilla. Temmes on toiminut itse Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostossa eri rooleissa: johtajana, säätiön hallituksessa ja SKTI:n hallituksessa.

”Vaikka instituutti on pieni organisaatio, johtajan johtamisympäristö on hyvin laaja ja vaativa. Uuteen johtajaan voi kohdistua ristiriitaisiakin odotuksia, ja on osattava toimia siinä kentässä, vastata suuriin haasteisiin ja toimia kaiken lisäksi hyvänä esimiehenä.”

Kirja valottaa monipuolisesti suomalaisen kulttuuri- tai tiedeinstituutin johtajan työnkuvaa, tähän kohdistuvia odotuksia sekä instituutin ominaispiirteitä. Siinä pureudutaan muun muassa säätiöiden ja muiden sidosryhmien rooliin johtajan työssä, esimiestyöhön asiantuntijaorganisaatiossa ja johtajien työssään kokemiin odotuksiin, pettymyksiin ja iloihin.

Temmes pohtii myös muun muassa, miksi johtajaksi haetaan, mitä osaamista tarvitaan ja miten puutteet tunnistetaan. Toisaalta myös hyvät alaistaidot ja johdettavana oleminen tuodaan esiin havainnollistaen.

 

Hyvä johtaja kuuntelee

Anneli Temmekselle kirjan kirjoittamisen lähtökohtana toimivat omien kokemusten lisäksi vuosien aikana käydyt keskustelut ja pohdinnat pienen asiantuntijaorganisaation johtamismalleista. Johtajat tuntuivat astuvan aloittaessaan samoihin sudenkuoppiin.

”Tuntuu, että vuodesta toiseen samat kysymykset nousevat esiin ja samat johtamiseen liittyvät yksinkertaisetkin asiat, kun johtajat ja henkilöstö vaihtuvat tiheään. Samat asiat saattavat olla relevantteja myös pienemmissä järjestöissä ja kulttuuriorganisaatioissa, eikä niistä ole kovin paljon kirjoitettu”, Temmes toteaa.

Teosta varten hän haastatteli instituuttien johtajia, instituuttisäätiöiden, SKTI:n sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia. Haastattelujen perusteella sekä oman johtamiskokemuksen reflektoimana hän kokosi yhteen johtajan työhön liittyviä rooleja ja odotuksia.

Temmeksen mukaan paitsi säätiö ja muut sidosryhmät myös johdettavat edellyttävät johtajalta sosiaalista kykyä, ymmärrystä yhteistoiminnasta sekä asioiden yleistä hyvää hoitamista. Keskustelu, kuunteleminen ja avoin viestintä nousevat suureen arvoon.

”Johtajan pitää olla tietyllä tapaa säätiön tahdon toteuttaja, olla hyvä verkostoituja, tuntea verkosto, innostaa henkilöstöä ja rakentaa hyvää työyhteisöä ja asiantuntijuutta. Instituuttien johtajat suhtautuvat työhönsä intohimolla ja haluavat kehittää sitä. Ympäristön nopeisiin muutoksiin on pystyttävä vastaamaan pitäen samalla instituuttien perustehtävä kirkkaana mielessä”, Temmes kertoo.

 

Itsereflektion paikka

Anneli Temmeksellä on pitkä kokemus johtamisesta. Viimeiset yhdeksän vuotta hän toimi virkamieskoulutusta ja hallinnon kehittämistä toteuttavan valtionyhtiö HAUS Kehittämiskeskus Oy:n toimitusjohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt lukuisissa Suomen ulkoministeriön ja EU:n rahoittamissa kansainvälisissä kehittämishankkeissa. FinnAgoran johtajana hän toimi vuosina 2008–2009.

Kirjaa kirjoittaessaan hän ei vielä tiennyt siirtyvänsä takaisin johtajan sijaiseksi Budapestiin kevääksi 2022. Tavoitteena oli kirjoittaa kirja ennen kaikkea Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteille, mutta myös suuri yleisö voi ammentaa kirjasta paljon tietoa johtamisesta ja instituuteista.

”Halusin pandemia-aikana varmistaa, että itsellä on oikea kuva ja näkemys, mitä instituuttien johtamiseen juuri tällä hetkellä kuuluu. Siksi halusin haastatella eri sidosryhmiä. Nyt omia oppeja täytyy osata soveltaa, kun palasin johtajaksi”.

 

Anneli Temmeksen vinkit aloittavalle instituuttijohtajalle:

Hyvin pitkälle pääsee sillä, että on oma itsensä. Ei tarvitse esittää mitään muuta.

Kuuntelua ja avointa kommunikaatiota ei voi korostaa liikaa.

Instituutin toiminta on osattava ottaa käsiin. Täytyy suhtautua vakavasti odotuksiin, mutta ei laittaa sormiaan joka paikkaan.

 

Innosta johtaen! Kulttuuri- ja tiedeinstituutin johtaminen -teosta on ​tilattavissa perinteisenä ja verkkokirjana ​mm. osoitteista www.bod.fi, www.suomalainen.com ja www.ellibs.com.