On hienoa, että hallitusohjelma huomioi kulttuurin kasvupotentiaalin sekä kansainvälisyyden.
Erityistä kiitosta annamme siitä, että hallituskaudella laaditaan kulttuuripoliittinen selonteko. Arvostamme myös sitä, että hallituskaudella huolehditaan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta.
Tieteen osalta kiitämme, että hallitus on sitoutunut Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen kasvattamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Hallituskaudella laadittavassa suunnitelmassa on tärkeää huomioida perustutkimuksen ja myös 3. sektorin tutkimusorganisaatioiden sekä kansainvälisyyden rooli.
Kyseessä on ensimmäinen NATO-Suomen hallitusohjelma ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näkyy uusi lehti.
Hallitus tarkastelee ulkosuhteita kokonaisvaltaisesti, hallinnonalojen rajat ylittäen.
Suomi myös ”edistää sääntöpohjaista maailmanjärjestystä sekä toimii aktiivisesti YK:n uudistamiseksi vastaamaan 2020-luvun globaaleja haasteita”. Myös EU-politiikassa on nähtävissä aktivoitumista ja muutosta strategisempaan suuntaan.
Myös pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään.
On hienoa, että hallitus tunnistaa toimivan demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksinä, myös osana uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
- Keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta.
- Hallitus tukee mahdollisuuksien mukaan Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.
- Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä, joita hallitus tukee.
On ansiokasta, että hallitus uudistaa saamelaiskäräjälain heti hallituskauden aluksi. Näin se vastaa Suomen YK:n ihmisoikeuskomitealta, rotusyrjinnän vastaiselta komitealta sekä myös ihmisoikeusneuvostolta, osana valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismia, saatuja suosituksia. Suositukset koskevat erityisesti alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden huomioimista. Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen 2022–2024.
Kulttuuripolitiikka: kasvua, kansainvälisyyttä, työllisyyttä ja hallinnonalojen yhteistyötä
Toivomme, että Kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen käynnistetään heti hallituskauden alkumetreillä, ja että siinä otetaan huomioon myös kansainvälisyys.
- Hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian.
Hallitusohjelma huomioi hienosti alan kansainvälistymisen edistämisen! Kiitämme myös, että hyvin alkanut työ kulttuurin painoarvon nostamiseksi maakuvatyössä, ja yhteistyö kulttuurialan kanssa, saa jatkoa tulevalla hallituskaudella.
- Edistetään suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymistä.
- Kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan.
Hallitusohjelma kiinnittää huomiota myös poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseen. Kasvun ja kansainvälistymisen edistämisessä tarvitaan laajaa eri hallinnon- ja toimialojen tuntemusta ja niiden välistä yhteistyötä. Tarvitaan sekä taiteen ja kulttuurin, elinkeinoelämän että kansainvälisten kulttuurisuhteiden osaajien välistä yhteistyötä.
- Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.
Kulttuurialalla on runsaasti pieniä yrityksiä ja on tärkeää, että kansainvälistyminen olisi mahdollista myös heille. Tukea pienille ja keskisuurille toimijoille löytyy tulevalla hallituskaudella myös ulkoministeriöstä.
- Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan.
- Vienninedistämistoiminnan tavoitteena on avata uusia markkinoita kasvuhaluisille, erityisesti pienille ja keskisuurille, toimijoille. Team Finland -verkoston toiminta ja johtaminen uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä.
Tiedepolitiikka sivistyksen ja huoltovarmuuden asialla
Hallitusohjelman näkemyksen mukaan tiede- ja korkeakoulupolitiikan keskeinen tehtävä on sivistyksen vahvistaminen. ”Yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun”. Tulevan hallituksen tavoitteena on nostaa osaamistasoa siten, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä nousee mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Arvostamme hallitusohjelman kirjausta siitä, että
- myös pienillä akateemisilla oppiaineilla on oma paikkansa suomalaisessa yliopistomaailmassa.
Hienoa, että hallitusohjelmassa
- kriittinen tutkimustieto ja erityisasiantuntemus nähdään myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksinä.
Korkeakouluja kannustetaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvattamiseksi lisätään kannusteita jäädä Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Hallitus kuitenkin laskee, että korkeakoulujen rahoitusta saataisiin vahvistettua EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja nostamalla.
Hallitusohjelman mukaan kulttuuriin ei ole suunnitteilla suoria leikkauksia. Toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin valtionavustuksiin on suunnitteilla leikkauksia, jotka käynnistyvät jo ensi vuonna. (2024: 10 milj., 2025: 25 milj., 2026: 50 milj. ja 2027 125 milj).
Leikkausten kohdennuksista ei kuitenkaan ole päätetty. Vuoden 2027 leikkauksista voidaan neuvotella vuoden 2026 budjettiriihessä.
Hallitus toteuttaa merkittäviä kiristyksiä maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien asemaan, jotka eivät näkemyksemme mukaan tue kansainvälistä vaihtoa, vuoropuhelua ja vastuunkantoa eivätkä Suomen veto- ja pitovoimaa.
Kestävämpi kansainvälisyys pohjautuu kansainvälisyyteen ja kulttuuriseen vuoropuheluun myös Suomen rajojen sisällä.
teksti: Hanna Lämsä