Suomi ei ole saari.
Kestävät kansainväliset suhteet luovat välttämättömät edellytykset turvallisuudelle ja talouskasvulle. Ne ovat uhattuna, jos nyt suunnitellut kulttuurin ja tieteen valtionavustuksiinsuunnatut massiiviset leikkaukset toteutuvat.
Kulttuurin ja luovien alojen näivettyminen, eikä tieteen kansainvälistymisen väheneminen, ole Suomen eikä suomalaisten etu.
Valtionavustusten leikkaukset iskevät dramaattisesti kansainvälisyyteen.
Hallitusohjelman mukaan kulttuurin kansainvälisyyttä ja kasvua edistetään ja kulttuurin roolia maakuvassa vahvistetaan. Suomen kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä kulttuurin ja tieteen aloilla hoitavat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Instituutteja on 17* ja valtionrahoitus työlle noin 9 miljoonaa.** Kansainvälisessä vertailussa summa on pieni tuloksiin ja vaikutuksiin nähden.
Instituutit:
• Ovat maailmalla kunnianhimoisia ja arvostettuja asiantuntijaorganisaatioita ja yhteistyökumppaneita.
• Tavoittivat vuonna 2023 yli 1700 tieteen ja taiteen ammattilaista ja opiskelijaa, yli 790 kumppania ja yli 3,3 miljoonan yleisön.
• Tarjoavat harjoittelupaikan vuosittain yli 50:lle suomalaiselle opiskelijalle. Nuorten kielitaito kasvaa ja suomalaisille työmarkkinoille vakiintuu uusia kansainvälisiä osaajia.
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien rahoitus tulee säilyttää ja sitä tulee taloustilanteen parantuessa vahvistaa.
Vain tällä tavoin voimme varmistua, että jatkossakin:
• Pitkäjänteinen kansainvälinen yhteistyö luo edellytykset tieteen ja kulttuurin sekäluovien alojen kehittymiselle: osaamisen vahvistumiselle, työllisyydelle ja taloudelliselle kasvulle.
• Kohdemaan ja lähialueiden tieteen, kulttuurin ja yhteiskuntien tuntemus sekä kontaktit hyödyttävät koko Suomea: suomalaisia ammattilaisia, opiskelijoita, organisaatioita, korkeakouluja ja muita oppilaitoksia sekä mediaa.
• Tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden alan ammattilaisten kansainvälisyys – tulot, verkostot ja näkyvyys vahvistuvat. Työmahdollisuudet ulkomailla vaikuttavat toimeentuloon ja synnyttävät tärkeitä verkostoja.
• Suomessa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta tiedeinstituuttien edustamilla aloilla kuten esimerkiksi antiikin ja Lähi-idän tutkimuksessa.
• Suomen maakuva ei kärsi vaan kulttuurin kautta se vahvistuu entisestään jaSuomen lähestyttävyys kasvaa. Kilpailu kansainvälisestä huomiosta on kovaa: pienenevät resurssit näkyvät heti Suomen kiinnostavuudessa.
• Henkinen kriisinkestävyys pysyy yllä. Suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu kiinnostaa maailmalla ja instituutit ovat keskeisiä viestinviejiä.
Lisäksi on huolehdittava, että:
• Kansainväliselle menestykselle on riittävät eväät kotimaassa. Elävä ja monimuotoinen suomalainen kulttuuri on edellytys kansainvälisesti kiinnostavien tekijöiden ja ilmiöiden syntymiselle – ilman kiinnostavaa tuotetta ja sisältöä ei ole vientiä.
• Luovien alojen kasvua edistetään myös elinkeino- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikassa.
• Uusille innovaatioille on riittävästi happea: myös jokainen myytävä teollisuustuote tarvitsee rinnalleen tarinan. Ilman kulttuuria ja luovuutta näitä tarinoita ei synny, eikä niistä osata kertoa.
Annamme mielellämme lisätietoja ja tuemme päätöksenteossa. Meihin voi olla yhteydessä: Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja, , 050 511 0887
* Instituutit sijaitsevat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Lähi-idässä, Länsi-Afrikassa ja Itä-Aasiassa.
** Kulttuuri-instituuttien (13) rahoitus n. 5,8 ja tiedeinstituuttien (4) n. 3,2 miljoonaa.