Koko Suomi iloitsee jäänmurtajakaupoista! 10 000 työpaikkaa tulevat kaikki tarpeen. Samaan aikaan kuitenkin jää vähemmälle huomiolle, että telakat, joissa jäänmurtajat valmistetaan, ovat kansainvälisessä omistuksessa.
Kansainvälisyys puhututtaa, myös kulttuurin ja tieteen aloilla. Hyvä niin. Samalla on syytä päivittää, mitä tarkoitamme kansainvälisyydellä juuri nyt.
teksti: Hanna Lämsä, toiminnanjohtaja
Kansainvälisyyteen liittyy myös uusia uhkia
Aitoon kehittämiseen tähtäävään keskusteluun kuuluu myös kriittisyys. Miten toimimme tilanteessa, jossa itä, länsi ja etelä eivät näe maailman tilannetta eivätkä tulevaisuutta samalla tavalla?
Viime perjantaina 24.10. liputettiin YK:n 80 vuotispäivän kunniaksi. On syytä pysähtyä hetkeksi sen tosiasian äärelle, että YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kansakuntien yhteistyöjärjestöksi huolehtimaan siitä, että sota ei toistu. YK:n tehtävä oli vastata turvallisuudesta ja rauhasta. Myöhemmin sen tehtäviin tulivat ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen ja kansainvälisen oikeuden edistäminen.
Järjestön tulevaisuus näyttää kuitenkin epävarmemmalta kuin ehkä koskaan. Helsingin Kirjamessujen keskustelussa presidentti Alexander Stubb huomautti, kuinka esimerkiksi rauhanvälityksestä, jossa YK:lla ennen oli merkittävä rooli, on tullut transaktionaalista. Aselevosta Gazassa olivat neuvottelemassa YK:n sijaan Tony Blair ja Trumpin vävy Jared Kushner.
Kansainvälistymisen rakenteita uudistetaan
Suomen instituuttien kansainvälisyysosaamista on varaa hyödyntää enemmän kulttuuri- ja tiedepolitiikan, sekä tieteen että kulttuurin kansainvälistymisen rakenteiden kehittämisessä. Tällä hetkellä mahdollisuudet tähän ovat lupaavat.
Kansainvälisyys nousee esiin selkeästi ja myös uusilla tavoilla sekä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä, Kulttuuripoliittisessa selonteossa, Luovan talouden kasvustrategissa. Kansainvälisyydestä ylipäänsä keskustellaan enemmän.
Kulttuuripoliittista selontekoa käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa 9.10. ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 15.10. Eduskunnan viesti toimeenpanotyölle on, että ”luovien alojen elinkeinotoiminta ja kasvu vahvistuvat, vienti lisääntyy ja kansainväliset rakenteet kehittyvät”. Toimenpiteeksi on nousemassa poikkihallinnollisen kansainvälisyysstrategian laatiminen, mistä iloitsemme.
Luovan talouden kasvustrategian tavoitteena on ”kestävä kasvu ja kansainvälistyminen” ja kansainvälisyyttä painotetaan läpi koko strategian.
Varsinainen työ on kuitenkin vielä edessä.
Taiteen ja tieteen vapauteen kohdistuva uhka on kansainvälinen ilmiö
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä kansainvälisyys nousee esiin uudessa valossa: luonnoksessa tilannekuvaksi todetaan muun muassa että “Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä on edistettävä vastuullisuus- ja turvallisuuskysymykset aiempaa vahvemmin huomioon ottaen.”
Kansainvälisyys ei tarkoita vain tutkimuksen laadun parantumista, kansainvälisiä kollegiaalisia keskusteluja ja näkyvyyttä, tutkimushankkeita ja alkuperäislähteiden äärelle pääsyä, vaan myös jotain muuta.
Keskeinen kansainvälisyyteen liittyvä ilmiö tieteen ja taiteen, kuten myös median ja kansalaisyhteiskuntien, osalta on se, että niiden vapautta uhataan tällä hetkellä useilla tavoilla. Niiden vapautta uhataan arvojen ja ihmiskuvan näökulmista ja poliittiissa agendoissa sekä puuttumalla sekä organisaatioiden ja instituutioiden toimintaan että myös demokratian perusteisiin.
Erityisesti Euroopan tilanteeseen liittyen suosittelen ehdottomasti lukemaan Rosa Meriläisen tuoreen Sananvapauden puolustajan pelikirjan, joka on Helsingin Sanomain säätiön uuden pamflettisarjan ensimmäinen osa.
Yksi hätkähdyttävimmistä havainnoista itselleni on antiliberaalin liikkeen ylirajojen ulottuva yhtenäisyys, siis kansainvälisyys. Tämä samaan aikaan kun Meriläisen mukaan ”[…]toistaiseksi tieteen, taiteen, lehdistön ja kansalaisjärjestöjen toimijat käyvät omissa piireissään omia hätääntyneitä puolustustaisteluitaan huomaamatta, että olemme samassa veneessä, saman kotkan raastaessa käsistämme yhteistä kirjaamme.”
Tilanne tuo mieleen Sigmund Freudin pienten erojen narsismin teorian, jonka mukaan
mitä lähempänä toisiaan ihmiset ovat kulttuurisesti, kielellisesti tai arvoiltaan, sitä enemmän he saattavat korostaa pieniä eroja – tehdäkseen itsestään erilaisia ja ylläpitääkseen omaa identiteettiään.
Tarvitaan kestävää kansainvälisyyttä
Kansainvälisyys itsessään ei enää riitä – vaan sitä on tehtävä vastuullisesti ja kestävästi. Dekolonisaatio on välttämätöntä tasa-arvoisemman kulttuuridialogin käymiseksi globaalin etelän kanssa. Taannoisessa kokouksessa eurooppalaisten kollegoiden kanssa minulle myös valkeni, kuinka kaukana olemmekaan vielä yhteisestä ymmärryksestä koskien kulttuurin roolia osana kestävyysmuutosta. Suomessakin on vielä tehtävää, mutta olemme kyllä paljon pidemmällä. Kulttuuritavoitteen suhteen saa pitää hihat käärittyinä.
Uudessa tavassa ajatella kansainvälisyyttä myös viennin ja tuonnin käsitteet tuntuvat väistämättä hieman vanhentuneilta. Maakuvan sijaan pitäisi ehkä puhua enemmän luottamuksesta ja maineesta. Entä kuuluuko kulttuuri- ja tiedediplomatia vain diplomaateille?
Kuuluko kansainvälisyyteen myös se, mitä maamme rajojen sisällä tapahtuu ja olemmeko yhä tyytyväisiä kotikansainvälisyys -käsitteeseen? Missä määrin suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja tapojen, tulisi muuttua uusien tulijoiden myötä?
Voimistaako kansainvälistyminen eriarvoistumiskehitystä esimerkiksi alueiden välillä? Putoavatko jotkut kansainvälistymisen kelkasta?
Ei kahta ilman kolmatta
Eurooppalaiselle kulttuuripolitiikalle kuuluu tällä hetkellä lupaavia uutisia myös rahoituksen osalta. Komissio ehdottaa AgoraEU -ohjelman budjetin kaksinkertaistamista.
Ohjelmaan kuuluisivat jatkossa kulttuurille suunnattu Luova Eurooppa, erityisesti audiovisuaaliselle alalle suunnattu MEDIA+ sekä kansalaisyhteiskunnalle suunnattu Demokratia, kansalaiset, tasa-arvo, oikeudet ja arvot (CERV+) -ohjelma.
Rahoituksen kasvattaminen edellyttää kuitenkin sekä parlamentin että jäsenvaltioiden tukea, eli nyt on aika olla hereillä sekä eduskunnan että Brysselin suuntaan. Olisi myös syytä, läpi politiikkasektoreiden, muistaa se, että turvallisuuden ja kilpailukyvyn lisäksi komission uuden ohjelmakauden 3. painopiste on demokratia. Ei kahta ilman kolmatta.
****
Viitteet
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö: luonnos tilannekuvaksi vision jatkotyöstöä varten ( 7.5.2025)
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/8178fb5b-3c4d-48e4-9313-f1aad2c9f42d/87da6bac-ef6d-461e-8674-0ef73d748a86/MUISTIO_20250515074104.PDF
Meriläinen, Rosa: Sananvapauden puolustajien pelikirja, Helsingin Sanomain säätiö
https://www.hssaatio.fi/hs-saation-ensimmainen-pamfletti/
Kulttuuritavoite
https://kulttuurijataide.fi/wp/wp-content/uploads/2025/09/Kulttuuritavoite_Necessity-to-Reality_27.9.2025.pdf