Kansainvälinen taide, kulttuuri ja luovat alat ovat Suomen strateginen voimavara

Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistyminen vahvistaa Suomen taloutta, osaamista, turvallisuutta ja kansainvälistä vaikutusvaltaa. Samalla se rakentaa demokratiaa, luottamusta ja yhteiskunnan uudistumiskykyä.

Kulttuurin kansainvälisyys on entistä vahvemmin osa Suomen talous-, ulko-, turvallisuus- ja EU-politiikkaa. Kulttuuripoliittinen selonteko luotaa kulttuuripolitiikkaa 2040-luvulle saakka ja sen painopisteenä on kansainvälisyys. Luovan talouden kasvustrategia (2025–2030) tunnistaa kansainvälisyyden kasvun välttämättömänä edellytyksenä ja tammikuussa 2027 valmistuva Kulttuurin kansainvälistymisstrategia vahvistaa poikkihallinnollista näkemystä kulttuurin kansainvälisyydestä myös osana taloutta ja turvallisuutta.

Suomen instituutit edustavat Suomea ja edistävät suomalaisen ja suomalaislähtöisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen menestystä maailmalla. Kansalaisyhteiskunnasta lähtevän, yli 30 maahan ulottuvan Suomen instituuttiverkoston arvo perustuu pitkäjänteiseen läsnäoloon, paikallistuntemukseen, verkostoihin ja luottamukseen. Instituutit toimivat Suomen tuntosarvina muuttuvassa maailmassa: ne tunnistavat uusia ilmiöitä ja kehityssuuntia, välittävät kansainvälistä osaamista Suomeen ja yhdistävät suomalaiset tieteen, taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijat kansainvälisiin verkostoihin.

Tavoitteenamme on kunnianhimoinen, kansainvälinen ja tulevaisuuteen katsova kulttuuripolitiikka sekä Suomessa että laajemmin Euroopassa. Visiomme mukaan tulevalla hallituskaudella:

 

1.

Luovien alojen kansainvälinen kasvu vauhdittuu

Luovien alojen talous on yli 16,7 mrd. €, mutta sen osuus BKT:stä (3,2 %) jää alle EU:n keskiarvon (4,4 %)¹. Suomella on opittavaa aineettoman pääoman ja investointien hyödyntämisessä. Luovien alojen kasvupotentiaali on tunnistettu, mutta kansainvälisen kasvun pullonkaulat – levitys, jakelu, myynti, markkinointi sekä asiakas- ja markkinatuntemus – ovat edelleen ratkaisematta.

• Kansainvälistymisen ekosysteemi ja rahoitusinstrumentit tukevat tekijöitä ja yrityksiä kansainvälistymisen eri vaiheissa.
• Ammattilaisten pääsy kansainvälisille areenoille on sujuvaa matalan kynnyksen liikkuvuustuen ansiosta ja välittäjäportaan toiminta- ja kasvuedellytykset ovat vahvat.
• Luovat alat nousevat Team Finland -yhteistyön painopistealueeksi ja viennin edistämisessä hyödynnetään Suomen instituuttiverkoston asiantuntijuutta.

2.

Kulttuurin rooli turvallisuudessa ja diplomatiassa vahvistuu

Suomen instituuttien pitkäjänteinen kansainvälinen kulttuurinen läsnäolo vahvistaa maineturvallisuutta: tunnettu, luotettu ja kiinnostava Suomi rakentaa kestävämpiä kansainvälisiä suhteita ja kumppanuuksia. Kulttuurin ja luovien alojen rooli vahvistuu maakuvastrategian toimeenpanossa.

• Kulttuuridiplomatialla on toimiva rakenne ja yhteistyömalli hallinnon ja alan toimijoiden kesken, ja Suomen instituuttien asiantuntemus on kiinteä osa sitä.
• Kulttuurikentän asiantuntemusta hyödynnetään Make Happiness Happen -maakuvastrategian toimeenpanossa, ja osallistumiselle on osoitettu riittävät resurssit.
• Kulttuuri on osa Suomen YK:n turvallisuusneuvostojäsenyyteen (2029–2030) tähtäävää kampanjaa.
• Suomi edistää erillisen kulttuuritavoitteen sisällyttämistä YK:n tulevaan kestävän kehityksen tavoitekehikkoon.

3.

Kansainvälisen kulttuuriyhteistyön pitkäjänteinen rahoitus varmistuu

Kansainväliset suhteet ja vaikuttavuus rakentuvat pitkäjänteisessä yhteistyössä. Ennakoitava rahoituskehys on kansainvälisen kilpailukyvyn edellytys, ja se mahdollistaa yksityisen ja EU-rahoituksen hakemisen nykyistä tehokkaammin.

• Suomen instituuttien valtionavustukset siirtyvät nelivuotisiin rahoituskehyksiin.
• Yksityishenkilöille ja yhteisöille tehtäviin lahjoituksiin liittyvä lahjoitusvähennysoikeus on laajentunut koskemaan tiedettä ja taidetta ja sen tasoa on nostettu vastaamaan yliopistoille ja korkeakouluille annettavien lahjoitusten vähennyskelpoisuutta.
• Suomen instituuttiverkoston rahoitus kasvaa pitkällä tähtäimellä.

4.

Rakennamme vapaata, luovaa ja toimintakykyistä Eurooppaa

Euroopan vahvuus perustuu demokratiaan, vapauteen, luovuuteen ja ihmisten välisiin yhteyksiin. Kulttuuri rakentaa ihmisten Eurooppaa ja vahvistaa EU:n toimintakykyä, turvallisuutta ja kilpailukykyä. Taiteen, tieteen, median ja kansalaisyhteiskunnan vapauden turvaaminen on EU:n demokratian ja toimintakyvyn ydintä.

• Suomi toimii aktiivisesti taiteen, tieteen, median ja kansalaisyhteiskunnan vapauden puolustamiseksi sekä edistää Kulttuurikompassin toimeenpanoa ja kulttuurin riittävää rahoitusta EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä.
• Luovien alojen sisämarkkinat vahvistuvat purkamalla kasvun, liikkuvuuden ja kansainvälistymisen esteitä sekä alan osaamista kehittämällä.
• Tekoäly ja digitaalinen autonomia kehittyvät eurooppalaisista arvoista ja ihmisten tarpeista lähtien. Tekijänoikeudet ja luovan työn arvo turvataan, ja taiteen, kulttuurin ja luovien alojen asiantuntijoiden rooli päätöksenteossa vahvistuu.
• Kansainväliset kulttuurisuhteet ovat nykyistä vahvempi osa EU:n ulkosuhteita ja vahvistavat unionin globaalia toimintakykyä. Eurooppalaisten kulttuuri-instituuttien asiantuntemusta hyödynnetään kumppanuuksien, luottamuksen ja EU:n kansainvälisen toimijuuden rakentamisessa.

 

¹ Luovat ry: Tilastokooste 5.8.2025: https://luovat.org/wp-content/uploads/2025/08/tilastokooste-luovat-ry-05082025.pdf