Kulttuuripoliittinen selonteko on eduskuntakäsittelyssä ensi viikon keskiviikkona 19.2. klo 14.00. Kulttuurillamme ja luovuudellamme on keskeinen rooli Suomen elinvoimaisuuden ja menestyksen sekä myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta. Maakuvamme ja sitä kautta kiinnostus Suomea kohtaan pohjautuu pitkälle kulttuurisiin tekijöihin. Tämä on totta nyt yhtä lailla kuin ennen.
Parlamentaarista keskustelua kulttuurista ei ole käyty aikoihin. Nyt on sen aika. Suomi tarvitsee kunnianhimoista ja näkemyksellistä kulttuuripolitiikkaa. Osallistuthan keskusteluun!
Keskeiset nostot:
- Rahoitus ja kasvu:
- Kulttuurin julkista rahoitusta tulee pitkällä tähtäimellä vahvistaa
- Alan taloudellisia kasvumahdollisuuksia tulee tukea
- Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen yhteiskunnallisen merkityksen ymmärrystä ja arvostusta tulee lisätä
- Tarvitsemme laajapohjaista, eri toimijoiden kesken jaettua näkemystä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kasvun mahdollisuuksista. Tämän vahvistamisessa teillä päättäjillä on keskeinen rooli.
- Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista: Suomen vahva instituuttiverkosto on voimavara taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymisen edistämiselle
Onnistuneella kulttuuripolitikalla on paljon yhteiskunnallista arvoa
“Onnistunut kulttuuripolitiikka lisää kulttuurin tuottamaa arvoa, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena ja vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena. “ (s. 9)
Kulttuurin julkinen rahoitus takaa yhteiskunnan perustan säilymisen elävänä ja moninaisena. Kulttuuripolitiikalla tulee luoda mahdollisuudet taiteen ja kulttuurin tekemiseen, sekä sen kokemiseen kaikille suomalaisille. Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen tekijöiden työmarkkina-aseman vahvistaminen vaatii tekoja.
Taiteen ja kulttuurin osuus opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjetista (8,45 miljardia) on noin puoli miljardia. Selontekokeskustelussa on tärkeää huomioida kulttuuribudjetin nosto ja alan kokonaisrahoituksen kasvattaminen pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä on huomattava, että kulttuurille kohdistuneet 17,6 miljoonan leikkaukset vuodelle 2025 olivat suhteellisesti mittavat ja vastaava leikkaus ensi vuodelle olisi kohtuuton.
Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista
Suomella on paljon minkä päälle rakentaa lisää kansainvälistä kasvua. Kiinnostus Suomea kohtaan on suurta ja suomalainen taide on laadukasta. Riippumaton, alan asiantuntijaorganisaatioista koostuva Suomen instituuttiverkosto, joka yhdessä tähtää kohti kestävää kansainvälisyyttä, on keskeinen tukirakenne suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymiselle.
Osa selonteossa esiin nousevista tavoitteista on jo hyvässä kaaressa: Luovien alojen kasvustrategian[1] laatiminen sekä kulttuurin roolin vahvistaminen maakuvatyössä on käynnissä.
Lisäksi tarvitaan kansainvälisyysstrategia, jossa luodaan tasapainoinen ja poikkihallinnollinen näkemys kulttuurin roolista kansainvälisyyden vahvistamisessa. Kulttuuri on osa kestävien kansainvälisten suhteiden rakentamista, jossa Suomella voi olla kokoaan isompi rooli. Globaalit muutokset kuten digitalisaation eteneminen ja ilmastonmuutos ovat kulttuurisia murroksia, jotka koskevat meitä kaikkia. Kulttuurialan ratkaisut ja toimintamallit, jotka edistävät kestävyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia koko yhteiskunnassa, on syytä huomioida paremmin eri sektoreilla ja niiden välisessä yhteistyössä.
Selonteon toimeenpanon tueksi tulee vahvistaa tietopohjaa kansainvälisyyden vaikutuksista.
Lisäksi on tärkeää huomioida koko Suomen kansainvälistyminen kuten vuoropuhelun lisääminen, kansainvälisen osaamisen tunnistaminen sekä investointien ja ammattilaisten houkutteleminen ulkomailta, ja heistä kiinni pitäminen.
“Kulttuurin kansainvälinen vaikuttavuus ei synny vain siitä, että viemme suomalaista kulttuuria maailmalle, vaan myös siitä, että olemme osaltamme luomassa uutta kansainvälistä kulttuuria.“ (s. 19)
Nähdään lehtereillä!
Hanna Lämsä, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry.
Kulttuuripoliittinen selonteko: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165946/VN_2024_55.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[1] Luovilla aloilla viitataan tässä monistettaviin sisältöihin (pelit, kirjallisuus, musiikki ja audiovisuaalinen ala), luoviin palveluihin (arkkitehtuuri, muotoilu ja markkinointi) sekä tapahtuma-alaan.