Tukholman kaupunki ei myöntänyt Suomen Tukholman-instituutin kirjastolle rahallista tukea vuodelle 2024. Nyt instituutin kirjaston toiminta on uhattuna. Kirjasto on Tukholman ruotsinsuomalaisten kulttuurin kehto, jonka kokoelmissa on suomalaista, ruotsinsuomalaista ja suomenruotsalaista kirjallisuutta sekä laaja valikoima suomenkielistä aineistoa kaikenikäisille.
Haastattelimme instituutin kirjastonjohtajaa Eeva Östbergiä.
Mitä Tukholman kaupungin päätös rahoituksen lakkauttamisesta tarkoittaa Suomen Tukholman-instituutin kirjaston toiminnalle?
Tukholman kaupungin rahoituksen loppuminen tarkoittaa, että kirjaston palveluita joudutaan kovalla käsin karsimaan. Ensimmäisenä on lopetettu osa aikakauslehtien tilauksista ja kirjaston digitaalisista palveluista, esimerkiksi ePress, jonka kautta suomalaisia sanomalehtiä on voinut lukea digitaalisesti kirjaston tiloissa. Palveluiden karsiminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan myös muita ratkaisuja. Tällä hetkellä emme ole vielä karsineet kirjaston aukioloajoista, koska pelkäämme aukioloaikojen rajoittamisen vaikuttavan negatiivisesti kirjaston muuhun rahoitukseen ja tulevaisuuteen.
Palveluiden karsiminen juuri tänä vuonna tuntuu erityisen turhauttavalta, koska olisimme halunneet kirjaston 130-vuotisjuhlavuonna keskittyä juhlistamaan suomenkielisen lukemisen pitkää perinnettä Ruotsissa ja täällä todistamaamme kasvavaa kiinnostusta suomen kielen oppimiseen. Valitettavasti juhlavuosi kuitenkin käynnistyy näissä tunnelmissa ja meillä on meneillään nimienkeräys kirjastotoimintamme pelastamiseksi.
Millaista kirjaston rahoitus on ollut aikaisemmin ja mitä sillä on saatu?
Instituutin kirjastotoimintaa Tukholmassa on viimeisen viidentoista vuoden ajan rahoittanut Ruotsin kulttuurineuvosto (Kulturrådet, maan kulttuuriviranomainen), Tukholman alue sekä Tukholman kaupunki. Lisäksi osa kirjaston kirjaostoista on tehty Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Tämä rahoitus on mahdollistanut monipuolisen suomen kieleen erikoistuneen kirjastotoiminnan Tukholmassa. Kirjasto on auki neljä päivää viikossa ja järjestää myös monipuolista ohjelmatoimintaa kaikenikäisille. Viime vuosina on erityisesti panostettu suomenkieliseen lasten toimintaan. Kirjastolla on ainutlaatuinen yhteistyö läänin kunnallisten kirjastojen ja aluekirjaston kanssa ja instituutin kirjat ja lehdet kulkevat läänin kirjastojen välillä niin, että lainat on mahdollista hakea ja palauttaa myös muihin läänin kirjastoihin. Tällä tavoin instituutin kirjasto pystyy palvelemaan laajasti Tukholman alueen ruotsinsuomalaisia ja muita suomalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneita.
Paikallisen ja alueellisen kirjastotoiminnan lisäksi instituutilla on myös koko Ruotsia koskeva toimeksianto suomen kielen resurssikirjastona. Toimeksianto ja rahoitus siihen tulevat Kuninkaallisen kirjaston (KB) kautta. Resurssikirjastona instituutin kirjasto tukee koko maan yleisiä kirjastoja suomen kieleen ja ruotsinsuomalaiseen kohderyhmään liittyvässä työssä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi neuvontaa ja materiaalien tuottamista. Kirjasto tarjoaa myös koko maassa käytössä olevia digitaalisia palveluja, joiden kautta on mahdollista lukea ja kuunnella suomenkielisiä kirjoja ja katsoa suomalaisia elokuvia. Instituutin kirjaraati laatii kaksi kertaa vuodessa kirjavinkkilistoja, joissa esitellään uusinta suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kirjallisuutta ja joita muut kirjastot voivat käyttää tukena suomenkielistä kirjallisuutta hankittaessa. Myös kirjaston saama rahoitus koko maata kattavaan toimeksiantoon on valitettavasti vähentynyt viime vuodesta.
Paljonko kirjastoa käytetään tätä nykyä? Millaiseksi arvioisit kirjaston merkityksen käyttäjien näkökulmasta?
Kirjastomme on Ruotsin ainoa suomalaisen ja suomenkielisen kirjallisuuden erikoiskirjasto. Kirjaston viime vuoden kävijäluku oli vajaa 4 000 ja lainamäärä reilut 11 000. Valtaosa kirjastostamme lainatusta materiaalista on suomenkielistä – viime vuonna noin 93% lainoista ja lasten- ja nuortenkirjojen osalta jopa yli 99%. Meille tullaan siis erityisesti lainaamaan suomenkielisiä kirjoja ja lehtiä, mutta myös puhumaan suomea. Kirjastomme on ruotsinsuomalaisten kohtauspaikka, jossa saa aina palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi. Otamme kirjaston toiminnassa erityisesti huomioon eri ikäisten ruotsinsuomalaisten tarpeet. Panostamme esimerkiksi siihen, että hankimme selkokirjallisuutta kaikenikäiselle ja että tuomme esille uusinta suomenkielistä kirjallisuutta, joka kaikille Ruotsissa asuville ei välttämättä muuten tule tutuksi. Monelle ruotsinsuomalaiselle suomeksi lukeminen voi olla hankalaa, joten kirjastosta saa konkreettista apua oikeanlaisten kirjojen löytymiseksi.
Kiinnostus koko maata koskeviin palveluihimme kasvaa koko ajan. Olemme viimeisen kahden vuoden aikana tarjonneet suomenkielisiä lukupiiripaketteja koko Ruotsiin ja kirjojen avulla järjestettiin noin sata suomenkielistä lukupiiritapaamista viime vuoden aikana. Myös esimerkiksi e-kirjastomme lainausluvut ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen muutaman vuoden aikana. Olemme iloisia siitä, että kirjaston ammattitaidolla on kysyntää ja että kirjastot ja muut toimijat ottavat meihin aktiivisesti yhteyttä suomenkieliseen kirjallisuuteen ja kirjastotyöhön liittyvissä kysymyksissä.
Yksi Tukholman vanhimmista kirjastoista
Suomen Tukholman-instituutin johtajan Wivan Nygård-Fageruddin mukaan instituutin kirjasto paitsi tukee vahvasti suomalaisen kulttuuritarjontaa ja -vientiä myös edistää ruotsinsuomalaista kulttuuria ja suomen kieltä kansallisena vähemmistökielenä. Päätös instituutin kirjaston rahoituksen lopettamisesta perustuukin hänen mukaansa todennäköisesti väärinkäsitykseen.
“Valitettavasti kirjaston määrärahan leikkaamisen perusteet ovat olettamuksia, eivätkä perustu todelliseen tilanteeseen. Tukholman kaupunki on olettanut, että voimme käyttää instituutin valionavustusta Suomesta kirjaston toimintaan, mikä ei pidä paikkansa. Suomesta saamme rajoitetun tuen kirjahankintoihin, ei toimintaan. Myös resurssikirjastotehtävä on tulkittu kaupungilla jollain tavalla korvaavana toimintana, mitä se ei ole. Paikallinen auki oleva kirjasto on aivan eri asia kuin resurssikirjasto, joka on puhtaasti konsultatiivinen palvelu koko maan kirjastoverkostoa varten. Olemme käyneet tiivistä ja rakentavaa dialogia poliitikkojen kanssa, ja toivoa antaa se että he ovat aivan yhtä huolestuneita kuin me täällä instituutilla”, Nygård-Fagerudd kertoo.
Suomen instituutin kirjasto on yksi Tukholman vanhimmista kirjastoista. Tukholman Suomalainen Seura perusti kirjaston jo vuonna 1894. Suomen Tukholman instituutti perustettiin vuonna 1995, jolloin myös kirjastotoiminta siirtyi osaksi instituutin toimintaa.
Kirjaston toiminnan jatkumisen puolesta on perustettu adressi, jonka allekirjoittamalla voi osoittaa tukensa kirjaston toiminnalle.
teksti: Uula Neitola