Verkoston toiminta tähtää kohti kestävää kansainvälisyyttä

Instituuttiverkoston vaikuttavuusarviointimalli otetaan käyttöön instituuttien vaikuttavuuden arvioimiseksi vuoden 2025 alussa.

Verkoston vaikuttavuustavoitteeksi on instituuttien yhteisessä sisäisessä prosessissa määritelty Kestävä kansainvälisyys.

Nyt käyttöön otettavan vaikuttavuusarviointimallin tarkoituksena on täydentää toiminnasta jo vuodesta 2017 alkaen kerättyä määrällistä tietoa toiminnan vaikutuksista kertovalla tiedolla.

Vaikuttavuuden arvioinnin teoreettisena viitekehyksenä on muutosteoria (Theory of Change). Instituuttien toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan siis suhteessa siihen, missä määrin toiminnan kautta onnistutaan saavuttamaan niitä vaikutuksia, jotka verkosto on määritellyt toiminnan tavoitteeksi. Tavoitteet on määritelty siten, että niiden toteutuessa instituuttiverkoston toiminta osaltaan edesauttaa pidempiaikaisten yhteiskunnallisten muutostavoitteiden sekä vaikuttavuustavoitteen saavuttamista.

Vaikuttavuustietojen keräämisen kautta instituuttiverkosto suuntaa arvioinnissaan huomiota yhä enemmän instituuttien työn ja toiminnan vaikutuksiin niiden kohderyhmille, sidosryhmille sekä laajemmin yhteiskuntaan. Vaikuttavuustietoja kerätään instituuttien kohderyhmille suunnattujen neljän kyselyn kautta: 1) Tekijäkysely, 2) Kumppanikysely, 3) Yleisökysely, 4) Instituutin itsearviointi. Kyselyjen kautta kerättyjä tietoja täydennetään jatkokyselyillä ja haastatteluilla.

Vaikuttavuusarviointimallin valmistelu on ollut pitkäkestoinen kehittämisprosessi

Kulttuuri-instituuttien vaikuttavuutta on aikaisemmin arvioitu selvityksessä ”Vientiä, vaihtoa, vaikuttavuutta: Selvitys kulttuuri- ja tiedeinstituuttien merkityksestä Suomelle” (Cupore, 2012) sekä vuonna 2023 valmistuneessa selvityksessä ”Mitä olisi, jos kulttuuri- instituutteja ei olisi? – Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudesta” (Miltton, 2023). Tiedeinstituuttien vaikuttavuutta on aiemmin sivuttu opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisussa ”Tieteelle tarkoitettujen rahapelitoiminnan voittovarojen käytön arviointi” (2018).

Selvitysten suositusten perusteella Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry (SKTI) käynnisti vuonna 2022 työn, jonka tavoitteena oli kehittää malli verkoston vaikuttavuustietojen keräämiseksi.

Vuonna 2023 SKTI toteutti yhteistyössä National Council for Voluntary Organisations (NCVO) konsultin Sini Rinne-Kerridgen kanssa koko instituuttiverkostolle suunnatun Theory of Change -työpajasarjan, jonka tarkoituksena oli yhteiskehittämisen kautta laatia koko verkostolle yhteinen vaikuttavuustavoite sekä määritellä tavoiteltavat vaikutukset. Työpajoihin osallistui vähintään yksi edustaja jokaisesta instituutista.

Työpajojen aiheina olivat:

  1. Systeeminen muutos ja muutosteoria (Systems change ja Theory of Change)
  2. Vaikutukset ja yleisöt (Outcomes and audiences)
  3. Valinnat ja oletukset (Priorisation and assumptions)
  4. Mittaaminen (Measuring)

Työskentelyn tuloksena syntyi verkoston yhteinen muutosteoriakartta sekä narratiivi, joka kuvaa sanallisesti vaikuttavuusarviointimallin kehittämisprosessin vaiheet sekä siinä määritellyt tavoitteet.

Työpajasarja päättyi vuoden 2023 lopussa. Tämän jälkeen käynnistyi varsinaisen arviointimallin luominen eli vaikutuksia mittaavien indikaattoreiden, kysymysten ja kyselylomakkeiden laatiminen instituuttien käyttöön vaikuttavuustiedon keräämiseksi. Pilottina kyselyt ovat olleet käytössä on vuoden 2024 syksyllä 10 instituutin pARTir-yhteishankkeessa.

Vuoden 2025 alussa vaikuttavuuskyselyt otetaan käyttöön kaikissa instituuteissa. Kyselyjen kautta kerättyä vaikuttavuustietoa analysoidaan sekä instituuttikohtaisesti instituuteissa osana instituutin omaa kehitystyötä, sekä verkostotasolla SKTI:n toimesta.

Viitteet:

”Mitä olisi, jos kulttuuri-instituutteja ei olisi? Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudestas”, Miltton 2023. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM018:00/2023 https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/selvitys-suomen-kulttuuri-instituuttien- vaikuttavuudesta-valmistunut

”Vientiä, vaihtoa, vaikuttavuutta: Selvitys kulttuuri- ja tiedeinstituuttien merkityksestä Suomelle”, Cupore 2012, Saukkonen, Pasi; Mitchell, Ritva; Kontkanen, Riitta https://www.cupore.fi/julkaisut/vientia-vaihtoa-vaikuttavuutta-selvitys-kulttuuri-ja- tiedeinstituuttien-merkityksesta-suomelle/

”Tieteelle tarkoitettujen rahapelitoiminnan voittovarojen käytön arviointi ”, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:9, Raivio, Tuomas; Sepponen, Susanna; Pessala, Piia; Vaahtera, Anu; Hjelt, Mari https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160537

National Council for Voluntary Organisations (NCVO)
https://www.ncvo.org.uk/