teksti ja kuvat: Triin Siimer
Kestävä kehitys oli Tartto 2024 -tapahtumassa muutakin kuin vain ohjenuora – se oli yksi keskeisistä pilareista Euroopan kulttuuripääkaupungin Selviytymisen taiteet (The Arts of Survival) -konseptissa, joka käsitteli taitoja ja arvoja, joita tarvitaan hyvän elämän elämiseen tulevaisuudessa. Koska kestävyys on yksi selviytymisen taiteista, se on saanut nykymaailmassa ennennäkemättömän kiireellisen aseman.
Hallitukset ja teollisuus pyrkivät vähentämään päästöjä ja rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisesta tasosta, kuten Pariisin sopimuksessa on sovittu,[1] sillä jos näin ei tehdä, maapallon elämälle voi aiheutua peruuttamatonta vahinkoa. Myös kulttuurin on vaikutettava asiaan. Jokaisella konsertilla, festivaalilla ja näyttelyllä on ympäristövaikutus – ja sen myötä myös mahdollisuus. Yleisö on yhä tietoisempi ekologisista kysymyksistä ja odottaa, että kulttuurikokemukset vastaavat heidän arvojaan. Kestävyys ei ole enää ”kivaa lisää” tapahtumaan, vaan se on olennainen perusarvo ja toimintaperiaate.
Tartto 2024 on ensimmäinen Euroopan kulttuuripääkaupunki, joka on kehittänyt taiteellisen ohjelmansa rinnalle kattavan ympäristöstrategian. Tämä perustui siihen uskomukseen, että kulttuuri heijastaa ja ohjaa yhteiskunnallista muutosta. Selkeiden ympäristöperiaatteiden, käytännöllisten työkalujen ja johdonmukaisen toiminnan avulla pyrimme sisällyttämään kestävän kehityksen kulttuuritapahtumien suunnittelun ja tuotannon kaikkiin osa-alueisiin.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten kestävä kehitys muotoutui visiosta päivittäisiksi käytännöiksi – ja mitä muut voivat oppia kokemuksistamme.
Kestävä kehitys kulttuurialalla
Kun pohditaan sitä, miten kestävyys voi toteutua kulttuurialalla, sitä voidaan käsitellä kolmella tasolla.
- Organisaatiotaso: kestävästä kehityksestä tulee osa organisaation perusarvoja ja päivittäisiä rutiineja.
- Tapahtuman tuotantotaso: mahdollisuuksien mukaan toteutetaan toimenpiteitä tapahtumien ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.
- Temaattinen taso: kulttuuriohjelman sisällössä käsitellään aktiivisesti ympäristö- ja yhteiskuntakysymyksiä.
Tässä artikkelissa keskitytään kahteen ensimmäiseen tasoon ja käytetään Tartto 2024 -hanketta tapaustutkimuksena.
Kestävä kehitys organisaatiossa
Kulttuuriorganisaatioilla on samat ympäristövastuut kuin millä tahansa yrityksellä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on ensin tunnistettava ympäristövaikutusten ensisijaiset lähteet. Vaikka täydellinen hiilijalanjälkianalyysi edellyttää elinkaarimittauksia, ensimmäiset askeleet voidaan ottaa myös ilman virallisia auditointeja.
Matkan aluksi tunnistetaan keskeiset vaikutusalueet – liikenne, energia, elintarvikkeet, materiaalit jne. – ja kartoitetaan nykyiset käytännöt. Seuraavassa vaiheessa on tutkittava parhaita käytäntöjä, tai yksinkertaisesti etsittävä internetin avulla kestäviä toimintostrategioita. Saatavilla on monia hyödyllisiä resursseja, kuten oppaita vihreitä toimistoja varten[2] ja konkreettisia tarkistuslistoja, jotka auttavat pääsemään alkuun. Kolmannessa vaiheessa määritetään, mitkä käytännöt voidaan toteuttaa välittömästi ja mitkä vaativat enemmän suunnittelua tai resursseja (aikaa, rahaa, energiaa, ihmisiä).
Tartto 2024:ssä käytimme ensin vihreän toimiston tarkistuslistaa[3] kartoittaaksemme toimistomme, jotta ymmärtäisimme, missä tilanteessa olimme ja mitä yksinkertaisia päätöksiä tai korjauksia voisimme tehdä ollaksemme kestävämpiä. Käytimme esimerkiksi käsien kuivaamiseen uudelleenkäytettäviä pyyhkeitä paperipyyhkeiden sijasta ja ostimme sokeria, saippuaa ja muita vastaavia tuotteita monipakkauksissa yksittäispakattujen tuotteiden sijasta. Kun tuli aika hankkia uusia toimistokalusteita, käytimme uudelleen vanhoja kalusteita, jotka olivat peräisin remontissa olleesta pankista, tai jotka olivat jääneet edellisiltä omistajilta. Otimme myös käyttöön kestäviä tapoja toimistokulttuurissamme: vältimme tulostamista mahdollisimman paljon, käytimme käytetyn paperin tyhjiä puolia uudelleen mahdollisuuksien mukaan, lajittelimme jätteet, käytimme sisäisissä tapahtumissamme kasvis- ja vegaaniruokaa ja pyrimme järjestämään tapahtumia kestävällä tavalla noudattamalla ohjeita.
Suurin haasteemme organisaationa oli se, että kestävyyttä ei ollut täysin sisällytetty strategiseen suunnitteluun. Koska kyseessä oli määräaikainen hanke, nopeat ratkaisut asetettiin joskus pitkän aikavälin valintojen edelle. Lisäksi tiimin kasvu toi mukanaan epäjohdonmukaisuuksia kestäviin käytänteisiin.
Tärkeintä onkin varmistaa, että kaikki työskentelevät saman ymmärryksen pohjalta. Siksi on tärkeää puhua siitä, miksi kestävyydellä on väliä, miten siirtyminen tapahtuu ja mikä rooli kullakin tiimin jäsenellä on yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Eikä kannata unohtaa parasta osaa: se voi olla hauskaa! Viikoittaisiin kokouksiin voi kuulua esimerkiksi kestävän kehityksen vinkkien jakamista, jätteiden lajitteluhaasteen käynnistämistä tai tiistain nimeäminen kasvislounaspäiväksi – vaihtoehtoja on rajattomasti. Tällaiset pienet toimet lisäävät sitoutumista ja tekevät matkasta kohti kestävyyttä miellyttävämmän ja osallistavamman.
Kestävä kehitys kulttuuritapahtumissa
Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteli mahdollistaa huomion kiinnittämisen tiettyihin aiheisiin ja johtaa yhteiskunnalliseen muutokseen kulttuurin avulla 6–7 vuoden kuluessa. Sen avulla kaupungit voivat investoida resursseja, kuten asiantuntijoita, aikaa ja rahaa, kulttuurialan valmiuksien kehittämiseen. Tartto 2024:ssä tunnistimme mahdollisuuden nopeuttaa kulttuurialan muutosta kohti kestävää kehitystä. Tavoitteena oli tehdä ympäristöystävällisistä kulttuurikäytännöistä valtavirtaa ja osoittaa, että ne voivat olla helppoja toteutettavia, käytännöllisiä sekä vaikuttavia, ja ne voivat jopa voimistaa taiteellista kokemusta.
Tarton ympäristötoimien strateginen kehys 2024 (ympäristöstrategia)[4] kannusti meitä tarkastelemaan asiaa koskevia maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia tavoitteita ja sopimuksia, ilmastotavoitteita ja -ratkaisuja sekä paikallisia kehitysstrategioita kestävän kehityksen näkökulmasta. Mikä tärkeintä, sen avulla pystyimme päättämään, mikä on mahdollista annetussa aikataulussa ja mihin keskitämme huomiomme, ja päädyimme realistisiin mutta kunnianhimoisiin tavoitteisiin.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi pyysimme Tarton kaupunginhallituksen kulttuuriosaston ja Tarton kaupungin kulttuurivastaavat mukaan laatimaan ympäristöystävällisten tapahtumien järjestämistä koskevat ohjeet,[5] joihin liittyy tarkistuslista ja käytännön suosituksia.
Näissä suuntaviivoissa on seitsemän luokkaa:
- materiaalit ja hankinnat
- ateriapalvelut ja vedenkäyttö
- jätehuolto
- kuljetus
- energia- ja resurssitehokkuus
- ympäristön ja yhteisön huomioiminen
- viestintä.
Kuhunkin luokkaan sisältyi vähimmäisvaatimuksia ja pitkälle kehitettyjä suosituksia. Vuodesta 2021 lähtien näitä suuntaviivoja on tuettu työpajoilla, koulutustilaisuuksilla ja kansainvälisillä foorumeilla, kuten Kultuurikompassilla.[6] Syntyi kulttuurin johtajien verkosto, joka oli innokas kokeilemaan ympäristöystävällisiä käytänteitä ja jakamaan kokemuksiaan sekä onnistumisista että epäonnistumisista.
Vuonna 2023 suuntaviivoihin sisällytettiin esteettömyys[7]. Tavoitteena oli varmistaa, että kulttuuritapahtumat ovat houkuttelevia kaikille fyysisistä kyvyistä, kielestä tai taustasta riippumatta. Tämä tarkoitti selkokielen käyttöä viestinnässä, kääntämistä ja viittomakielen tulkkausta sekä tapahtumien suunnittelua siten, että ne soveltuvat perheille, vanhuksille, lemmikkieläinten omistajille ja liikuntarajoitteisille.
Kannustimme kaikkia tarttolaisia ja etelävirolaisia yhteistyökumppaneitamme toteuttamaan vähintään ohjeiden vähimmäisvaatimukset. Tapahtumien jälkeen keräsimme palautetta ja tietoja asetettujen vaatimusten noudattamisesta. Tietoja analysoidaan edelleen, ja ne julkaistaan syyskuussa 2025 Kultuurikompass[8] Tässä ovat kolmen ja puolen vuoden keskeisimmät oppimiskohteet.
Mitä opimme matkan varrella
Vuoden 2024 loppuun mennessä Tartto 2024 -ohjelmassa oli 2 999 tapahtumaa. Vaikka useimmat niistä noudattivatkin ohjeita, kaikki pyrkimykset eivät tuottaneet tulosta. Muutos, jota ei tueta lainsäädännöllä tai johtavalla ryhmällä vaan joka perustuu arvoihin, vaatii aikaa ja sitkeyttä. Muutos arkisissa tottumuksissa – kuten kaiken tulostaminen paperille, pelkkien liharuokavaihtoehtojen tarjoaminen tai mukavuuden valitseminen kestävän kehityksen sijaan – ei tapahdu yhdessä yössä.
Kulttuuriala tarvitsee apua ja tukea muutokseen. Meidän oli autettava kulttuuritapahtumien järjestäjiä ymmärtämään, mitä kestävä kehitys tarkoittaa käytännössä. Monet olivat epävarmoja siitä, mitä suuntaviivat edellyttävät, tai pelkäsivät, että niiden täytäntöönpano olisi liian haastavaa. Säännölliset muistutukset, henkilökohtainen yhteydenpito ja hyvien esimerkkien esittäminen olivat olennaisen tärkeitä, jotta vauhtia saatiin pidettyä yllä.
Toinen keskeinen asia oli, miten tärkeää – ja vaikeaa – selkeä viestintä ydintiimin, yhteistyökumppaneiden ja yleisön kanssa on. Jopa Tartto 2024 -tiimi itse joutui toisinaan kamppailemaan periaatteidensa noudattamisen kanssa, kun vastaan tuli logistisia tai taloudellisia paineita. Avoimet keskustelut ja kullekin tiimin jäsenelle räätälöidyt tarkistuslistat auttoivat järjestämään tavoitteet uudelleen. Yhteistyössä kumppaneiden, kuten ateria- ja kuljetuspalvelujen tarjoajien kanssa oli ratkaisevan tärkeää olla täsmällinen. Selkeät ohjeet siitä, mitä odotimme kumppaneilta, kuten ”ei muovipakattua teetä”, ”ei tarpeetonta painettua materiaalia ja ylimääräisiä pakkauksia” ja ”tarjoa kasvisvaihtoehtoja”, tekivät yhteistyöstä sujuvampaa ja tehokkaampaa.
Kulttuurialan hiilidioksidipäästöjen merkittävimmät aiheuttajat – sähkö ja liikenne – olivat edelleen haastavimmat muutettavat. Vihreää energiaa ei ole aina saatavilla, ja maaseututapahtumissa ei useinkaan ole julkisia liikennevaihtoehtoja. Edistyminen muilla osa-alueilla, kuten materiaaleissa, ateriapalveluissa ja jätehuollossa, oli kuitenkin edelleen tärkeää. Vaikka siirtyminen aurinkoenergiaan ei olisikaan mahdollista, merkittäviä muutoksia voidaan silti tehdä muualla.
Esimerkkejä toiminnassa
Seuraavassa on muutamia hyviä esimerkkejä Tartto 2024 -ohjelman hankkeista ja niistä, joita olemme havainneet muualla tapahtumajärjestämisen alalla.
Materiaalit ja hankinnat: Tartto 2024 ja ohjelmamme tapahtumat välttivät uusien materiaalien ostamista aina, kun se oli mahdollista. Avajaisnäytöksen puvut hankittiin kokonaan käytettyjen tavaroiden kaupoista (389 kappaletta housuja, takkeja, hattuja ja huiveja). Monet eurooppalaiset festivaalit tekevät jo yhteistyötä kierrätysmyymälöiden kanssa ja pyytävät niitä keräämään vaatekappaleita, kuten T-paitoja ja collegepaitoja, ja painattavat logoja olemassa oleviin vaatteisiin. Tartto 2024 järjesti myös työpajoja, joissa osallistujat saattoivat muokata vaatteitaan kiinnittämällä niihin Tartto 2024 -logon sen sijaan, että olisivat ostaneet uusia tavaroita.
Ateriapalvelut ja vedenkäyttö: Yksi tapa pienentää tapahtumien hiilijalanjälkeä on tarjota kestävää ruokaa. Tämä tarkoittaa, että etusijalle asetetaan vegaaniset vaihtoehdot, luomuruoka ja paikallisesti tuotettu ruoka. Esimerkiksi vuonna 2024 kolmannes Autovabaduse puiestee (autoton Vabaduse puiestee) -tapahtuman aterioista oli vegaanista tai kasvisruokaa, mikä herätti pikemminkin uteliaisuutta kuin vastustusta. Monissa hankkeissa tehtiin yhteistyötä paikallisten maatilojen ja kokkien kanssa, jotka olivat jo ottaneet käyttöön paikallisia raaka-aineita – tällainen ruoka oli myös mielenkiintoisempaa ja antoisampaa kuin ranskanperunat ja liha.
Monissa tapahtumissa ihmisiä kannustettiin ottamaan vesipullot mukaan ja tarjottiin juomavettä. Tämä yksinkertainen toimenpide vähensi merkittävästi muovipullojen määrää ja teki vedestä helpommin saatavilla olevaa.
Jätehuolto: Kaikissa luokissa olisi pyrittävä tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä. Tämä voi tarkoittaa koristeiden lainaamista tai käytetyn ostamista, jotka molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja uusien tuotteiden ostamiselle. Esimerkiksi festivaalialueen opastuskylttien laatiminen siten, että vältetään päivämääriä, mahdollistaa niiden käytön yhä uudelleen ja uudelleen. Kaikki jäte on lajiteltava erikseen, ja se koskee kaikkia tapahtuman vaiheita (ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen). Tarton keskustassa järjestetyillä suurilla messuilla laatikoiden ja muovin kaltaiset jätteet kerättiin suoraan kauppiailta ennen tapahtumaa ja sen jälkeen, mikä varmisti puhtaamman ympäristön ja tehokkaamman kierrätyksen.
Kuljetus: Liikenne on yksi merkittävimmistä tapahtumien ekologisen jalanjäljen muokkaajista. Tartto 2024 kannusti ihmisiä käyttämään julkista liikennettä tarjoamalla selkeät ohjeet ja aikataulut. Parhaat esimerkit osoittivat, miten liike voi olla osa taiteellista kokemusta. Tässä suhteessa Maailma maaliin -hanke oli esimerkillinen. Tämä ainutlaatuinen taidematka vei osallistujat Etelä-Viron syrjäseudulle, ja se alkoi yhteisellä bussimatkalla Valgan rautatieasemalta. Bussi oli muutakin kuin pelkkä kuljetusväline: se oli osa tapahtumaa, joka loi ajattelutavan ja ilmapiirin tulevia kohtaamisia varten.
Sellaiset hankkeet, kuten Estonian Fashion Festival[9] tai Dokumenttielokuvia selviytymisen taiteista (Arts of Survival Documentaries)[10] menivät askeleen pidemmälle kehittämällä omat kestävän kehityksen strategiansa ja ohjeistuksensa syventääkseen vaikutustaan omilla aloillaan.
Entä yleisö?
Kulttuurilla on ainutlaatuinen kyky tavoittaa ihmiset emotionaalisesti ja saada aikaan todellista muutosta. Siinä missä kestävän kehityksen alalla keskitytään usein tilastoihin ja politiikkaan, kulttuurissa puhutaan tarinoista, tunteista ja kokemuksista. Siksi kulttuuri on olennainen osa vihreää siirtymää – ja siksi uskomme, että jokaisen kulttuuritapahtuman pitäisi osallistua siihen. Osa ihmisistä odottaa kulttuuritapahtumien heijastavan heidän ympäristöarvojaan, kun ekologinen tietoisuus on jo osa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Toisille taas nämä tapahtumat voivat olla ensimmäinen tutustuminen kestäviin käytäntöihin, kuten jätteiden lajitteluun, uudelleenkäyttöön tai ympäristönsuojeluun.
Voimme valistaa laajempaa väestöä järjestämällä ympäristöystävällisiä tapahtumia ja opettamalla yleisölle yksinkertaisia askeleita kohti kestävämpää toimintaa. Osoittamalla, että kasvisruoka voi olla maukasta, että jätteiden lajittelu ei ole rakettitiedettä ja että joukkoliikenteen käyttö on toimiva tapa mennä tapahtumaan, voimme kannustaa yleisöä noudattamaan näitä periaatteita myös arjessaan.
Johtopäätökset
Tartto 2024 osoitti, että kulttuurin ei tarvitse jäädä sivuun vihreästä siirtymästä, vaan se voi jopa johtaa sitä. Kestävä kehitys ei ollut vain iskulause vaan päivittäinen valinta: olemassa olevien materiaalien uudelleenkäyttöä, kasviperäisen ruoan tarjoamista, esteettömyyden parantamista ja tietoisen matkustamisen edistämistä. Pienet mutta harkitut askeleet osoittivat, että muutoksen ei tarvitse olla monimutkaista tai kallista, vaikka se edellyttääkin johdonmukaisuutta ja yhteistyötä.
Kulttuurilla on ainutlaatuinen kyky koskettaa, innostaa ja muuttaa arvoja. Tämän voiman avulla ympäristöaiheet voidaan tuoda ihmisten arkeen tavoilla, jotka vaikuttavat syvällisemmin kuin tilastot tai säädökset voivat koskaan vaikuttaa. Kokemuksemme osoittaa, että jos haluamme kestävämmän tulevaisuuden, kulttuurin on vastattava siihen ja osallistuttava aktiivisesti sen muokkaamiseen.
kirjoittaja on Elämä ja ympäristö -ohjelman päällikkö, Tartto 2024.
Viitteet
[1] United Nations Climate Change, ”The Paris Agreement”. https://unfccc.int/process-and-meetings/the-paris-agreement (9.6.2025).
[2] Sustainability exchange, ”The Green Office Guide”. https://www.sustainabilityexchange.ac.uk/files/green_office_guide_1.pdf (9.6.2025).
[3] Eesti Keskkonnajuhimise Assotsiatsioon, ”Rohelise kontori rakendamise materjalid”. https://ekja.ee/et/roheline-kontor/materjalid/ (9.6.2025).
[4] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Environmental strategy”. https://tartu2024.ee/en/environment/ (9.6.2025).
[5] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Guidelines for Organising Environmentally Friendly Events”. https://tartu2024.ee/en/guidelines/ (9.6.2025).
[6] Kultuurikompass: How To Change The World Through Environmentally Friendly Cultural Management?. https://www.youtube.com/playlist?list=PLIW-k-jL-E034HSkOxIDrlKbF5-co0kLK (9.6.2025).
[7] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Accessibility”. https://tartu2024.ee/en/accessibility/ (9.6.2025).
[8] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Kultuurikompass: Is This the European Capital of Culture We Dreamed of?”. https://tartu2024.ee/en/kultuurikompass2025/ (9.6.2025).
[9] Estonian Fashion Festival, ”Sustainability”. https://fashionfestival.ee/sustainability (9.6.2025).
[10] Arts of Survival Documentaries, ”Environmental strategy”. https://tartudok2024.ee/en/environmental-strategy/ (9.6.2024).