teksti ja kuvat: Triin Siimer
Elämme epävarmuuden aikaa, jota jotkut kutsuvat ”monikriisiksi”. Maailmamme haasteet ovat laajoja, ja toisiinsa kytkeytyneitä, kuten Venäjän pitkittynyt sota Ukrainaa vastaan ja maailmanlaajuiset geopoliittiset levottomuudet, demokratioiden heikkeneminen, taloudellinen epävakaus ja ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset. Monien samanaikaisten kriisien keskellä on luonnollista keskittyä kaikkein välittömimpiin uhkiin. Tämän kiireellisyyden pinnan alla on kuitenkin syvempi ja kriittisempi todellisuus: olemme saavuttaneet planeettamme rajat kuudessa kategoriassa yhdeksästä[1] jotka määrittävät elämän edellytykset maapallolla pitkällä aikavälillä.
Elinkelpoisen tulevaisuuden turvaamiseksi meidän on ajateltava muitakin kuin väliaikaisia ratkaisuja. Tarvitsemme syvällisiä rakennemuutoksia. Hallitusten on toimittava, mutta niin on myös yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden. Muutokset ovat kuitenkin harvoin helppoja. Ne vaativat muutosta tottumuksissa, ajattelutavoissa ja arvoissa. Tässä kulttuurilla voi olla ratkaiseva rooli – ei ylellisyytenä, vaan katalysaattorina.
Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartto 2024 -taidekonseptissa Selviytymisen taiteet[2] oli kyse sellaisten taitojen, arvojen ja tietojen opettamisesta ja oppimisesta, joita tarvitsemme voidaksemme elää maapallolla tulevaisuudessa. Taiteen, tarinankerronnan ja kollektiivisen kokemuksen avulla voimme kuvitella – ja rakentaa – kestävämpää maailmaa. Seuraavassa osiossa tarkastelen hyviä esimerkkejä muutoksista, jotka ovat johtaneet kestävämpiin kaupunkeihin ja maaseutualueisiin Tartossa ja Etelä-Virossa.
Useimmat ihmiset asuvat nykyään kaupungeissa.[3] Laajat asfalttipinnat, matalaksi leikatut nurmikot ja luonnonvaraisten eliöiden puute kaupungeissa tekevät ensisijaisesta elinympäristöstämme autiomaata, joka ei ole hyvä elinpaikka meille eikä muille lajeille. Curated Biodiversity[4] -hankkeessa keskityttiin kolmeen Tarton keskustassa sijaitsevaan puistoon ja muutettiin ne viiden vuoden aikana monimuotoisemmiksi ympäristöiksi, joissa hyönteiset, linnut ja pieneläimet voivat elää paremmin ja ihmiset voivat nauttia villistä luonnosta kaupungin keskustassa. ”Viherverkostojen on kaupungistumisen lisääntyessä hoidettava yhä enemmän eri tehtäviä. Biologisesti monimuotoisessa ympäristössä ihminen on terve, urbaaneille lajeille riittää elinympäristöjä, maaperän, veden ja ilman laatu on parempi ja, mikä tärkeintä, kaupunkielämä on nautittavaa”, kirjoittaa maisema-arkkitehti Anna-Liisa Unt, joka oli Curated Biodiversity -hankkeen vetäjiä.[5]
Hän lisää: ”Maisemoinnilla ja kaupunkisuunnittelulla on siis jo nyt tärkeä tehtävä sellaisen kestävän kaupunkiympäristön luomisessa, joka tarjoaa elämänlaatua ja kestää äärimmäisiä ilmasto-olosuhteita, kannustamalla lisäämään kävelyä ja pyöräilyä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia kuunnella linnunlaulua tai kohdata siilejä ja kovakuoriaisia. Parempi kaupunkiympäristö syntyy kuitenkin vasta silloin, kun kansalaiset tietävät, mitä he tarvitsevat ja miten he voivat vaatia sitä hyvän elämän ja terveyden turvaamiseksi.” Curated Biodiversity -hanke oli suuri askel eteenpäin tämän tietoisuuden lisäämisessä kansalaisten keskuudessa. Se käynnisti keskustelun siitä, millaisia kaupunkien pitäisi olla ja miltä niiden pitäisi näyttää.
Hanke aloitettiin jättämällä ensin osa keskustan puistosta niittämättä. Seuraavana keväänä asukkaita pyydettiin tuomaan tulppaaneja, narsisseja ja krookuksia, jotka istutettiin toiseen keskustan puistoon. Kolmannessa puistossa luotiin Grove Forest eli lehtometsä yhdessä kansalaisten kanssa istuttamalla sille ominaisia kasveja, ja nyt siellä kukkii keväisin sinivuokkoja ja erilaisia metsävuokkoja. Monet kuitenkin vastustivat ajatusta, että puistoja ei niitettäisi, lähinnä siksi, että leikkaamaton nurmikko näytti epäsiistiltä ja laiminlyödyltä. Toisaalta toiset saivat aloitteesta innoitusta ja alkoivat niittää vähemmän omissa puutarhoissaan ja arvostaa niittykasveja, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta. Yhteistyössä maisema-arkkitehtien ja taiteilijoiden kanssa Grove Forestiin luotiin myös viisi biodesign-teosta, jotka rikastuttavat puiston luonnonympäristöä.
Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ei ole ratkaisevan tärkeää pelkästään kaupunkialueilla vaan myös maaseudulla. Tutkijoiden mukaan meneillään on kuudes joukkosukupuutto, ja se johtuu ihmisen toiminnasta.[6] Mutta kuinka paljon ajattelemme sitä, että toimintamme vaikuttaa muiden lajien hyvinvointiin? Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN toteaa vuoden 2021 raportissaan, että ”ilmastonmuutos vaikuttaa tällä hetkellä ainakin 10 967 lajiin, jotka on merkitty uhanalaisten lajien luetteloon eli punaiseen kirjaan (IUCN Red List of Threatened Species™), ja lisää niiden sukupuuton todennäköisyyttä”.[7]
Taiteen ja tieteen rajoja tasapainottava hanke Unfit Remains[8] kiinnitti huomiota ympäristön haurauteen ja lajien uhanalaisuuteen herkällä ja vivahteikkaalla tavalla. Kahteen näyttelyyn osallistuneet taiteilijat tutkivat sukupuuton eri puolia ja kehottivat pohtimaan uhanalaisuuden ja sukupuuton kulttuurista merkitystä. Aivan kuten kielten tai kulttuurien häviäminen ja katoaminen johtaa köyhtymiseen, myös lajien häviäminen köyhdyttää maapalloa. Sen lisäksi, että elämme köyhemmässä ympäristössä, lajien sukupuutto johtaa ravintoketjun muutoksiin, vieraslajien leviämiseen ja hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen hiilen sitomisen sijasta.[9]
Biologinen monimuotoisuus tukee keskeisiä ekosysteemipalveluja, joita myös ihmiset käyttävät.[10] Tarvitsemme pölyttäjiä, vakaata säätä, veden säätelyä ja hedelmällistä maaperää ruoan kasvattamiseen. Ympäristöystävällinen ruoka on kasvipohjaista, luonnonmukaista, reilua ja paikallista. Growing with your food -hankkeessa[11] toteutettiin kolmen vuoden aikana erilaisia elintarvikkeisiin liittyviä toimia yli 80 koulussa ja esikoulussa: sekä koulu- että päiväkotilapset saivat tutkia kasvien siemeniä, istuttaa ne multaan ja hoitaa niitä, kunnes ne alkoivat kantaa hedelmää. Lapset oppivat myös korjaamaan sadon pelloilta ja hoitamaan maata permakulttuurin periaatteiden mukaisesti.
Miksi tämä on yksi niistä selviytymistaidoista, joita tulevat sukupolvet tarvitsevat? Elintarviketuotannon osuus maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä on 26 prosenttia,[12] josta suuren osan muodostaa eläinperäisten tuotteiden valmistus. Liha- ja maitotuotteiden valmistus vaatii valtavia maa-alueita karjan ruokkimiseksi. Lisäksi se tarvitsee valtavia määriä vettä ja viljelyä, mikä johtaa biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, metsäkatoon ja kemikaalien runsaaseen käyttöön. Growing with your food haastoi lapset ja aikuiset lähestymään ruokaa luovasti valokuvaamalla, piirtämällä ja kasvattamalla siemeniä, kasveja ja hedelmiä. Lasten kuvat päätyivät näyttelyyn, joka oli esillä useissa kouluissa ja päiväkodeissa. Saman hankkeen yhteisöohjelmassa kansalaisilla oli mahdollisuus opetella punomaan koreja, jakaa siemeniä ja valmistaa yhdessä omenamehua.
Luonnon, viheralueiden ja biologisen monimuotoisuuden juhlistamisen lisäksi taide ja kulttuuri voivat suunnata huomiota arkisempiinkin asioihin, kuten vaatteiden ympäristövaikutuksiin. Maailmassa syntyy vuosittain 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Nykyisellä vauhdilla tämä määrä voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä 134 miljoonaan tonniin. Vuosittain luodaan noin 100 miljardia uutta vaatekappaletta, mikä lisää jätemääriä.[13] Jotta vaatteet kestäisivät pidempään ja ne tuotettaisiin ympäristöystävällisemmin, tarvitsemme uuden sukupolven suunnittelijoita, jotka arvostavat kestävää muotia. Estonian Fashion Festival,[14] joka oli osa Tartto 2024 -ohjelmaa, järjesti nuorille suunnittelijoille kestävän muodin koulutusohjelman. Lisäksi päätettiin, että muotinäytöksiin voivat osallistua vain sellaiset suunnittelijat ja mallistot, jotka ovat osoittautuneet kestäviksi ja täyttävät kestävyyskriteerit. Vielä tärkeämpää on, että hankkeella pyrittiin myös lisäämään kuluttajien tietoisuutta. Lisäksi tapahtumaan kuului kestävän muodin työpaja nimeltä Greenery, jossa oli mukana suunnittelijoita, stylistejä ja ammattilaisia, jotka antoivat neuvoja siitä, miten kuluttaja voi tehdä parempia ja vihreämpiä valintoja.
Shoppaile vaatekaapistasi, vaihda vaatteita ystävien kanssa, ja jos tarvitset jotakin, mene käytettyjen vaatteiden kauppoihin, joita varten on jo olemassa monia toimivia verkkokaupparatkaisuja (Sellpy, Emmystore, Vinted, Yaga jne.). Myös kierrätystavaratalojen liikevaihto on jo kääntynyt nousuun. Esimerkiksi Virossa useat kauppakeskukset ovat jo perustaneet kierrätysmyymälöitä. Valitse luotettavia tuotemerkkejä ja paikallisia suunnittelijoita, joilta voit kysyä vaatteiden alkuperästä ja valmistustavasta. Pidä vaatteistasi hyvää huolta, eli pese ne ohjeiden mukaan ja korjaa niitä, jolloin ne palvelevat sinua pidempään. Nämä ovat vain muutamia vinkkejä, joita Estonian Fashion Festivalin tietoisen kuluttajan ABC antaa.[15] Kuvittelemme muotifestivaalit glamourintäyteisiksi ja eksklusiivisiksi, eikä niitä aina yhdistetä ympäristöystävällisyyteen. Sitäkin erityisempiä ovat sellaiset muotitapahtumat, jotka ovat asettaneet itselleen ja niihin osallistuville suunnittelijoille tarkkoja ympäristötavoitteita ja jotka samalla lisäävät kävijöiden tietoisuutta.
Miten kulttuuri ja taide voivat luoda yhteiskunnallista muutosta? Yksi tapa on järjestää tapahtumia ympäristöystävällisellä tavalla. Toinen vaihtoehto on järjestää erilaisia kilpailuja ja tehdä yhteistyötä kulttuurin ja taiteilijoiden kanssa, jotta he voivat osallistua luovasti ja innokkaasti sellaisten haasteiden käsittelyyn, kuten biologisen monimuotoisuuden häviäminen, ilmastokriisi, kestävät käytännöt, sosiaalinen yhteenkuuluvuus tai mielenterveys. Yhdessä taiteilijoiden kanssa voidaan luoda ohjelmia yhteisöille, lapsille ja aikuisille tai tukea olemassa olevia aloitteita.
Kulttuurilla on ainutlaatuinen voima: se ei tavoita ihmisiä faktojen vaan tunteiden, mielikuvituksen ja jaettujen kokemusten kautta. Siksi kulttuurialaa on pidettävä elintärkeänä siirtymisessä kestävämpään arkeen. Jokainen valinta voi auttaa muuttamaan käyttäytymistä ja lisäämään tietoisuutta, olipa kyse sitten tapahtumissa tarjoilemastamme tai kasvattamastamme ruoasta, käyttämistämme materiaaleista tai kertomistamme tarinoista.
Työ ei lopu tähän. Kokemuksemme kehottaa meitä miettimään uudelleen, miten kulttuuria luodaan, jaetaan ja juhlitaan harmonisesti maapallon kanssa. Kestävä kehitys ei ole taakka vaan luova mahdollisuus. Ja mitä avoimemmin otamme sen vastaan, sitä paremmat edellytykset meillä on kuvitella ja rakentaa elämisen arvoinen tulevaisuus.
kirjoittaja on Elämä ja ympäristö -ohjelman päällikkö, Tartto 2024.
Viitteet
[1] Stockholm Resilience Centre, Tukholman yliopisto, ”Planetary boundaries”. www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries (9.6.2025).
[2] European Capital of Culture Tartu 2024, ”About”. https://tartu2024.ee/en/about/ (9.6.2025).
[3] Our World in Data, ”The European Commission combines satellite imagery with national census data to identify cities, towns and villages and estimate their respective populations”. https://ourworldindata.org/grapher/share-of-population-living-in-cities-towns-and-villages?time=earliest..2020&country=~OWID_WRL (9.6.2025).
[4] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Curated Biodiversity”. https://tartu2024.ee/en/elurikkus/ (9.6.2025).
[5] Unt, Anna-Liisa. ”Äratasuvad kasinusmeetmed”. Sirp, huhtikuu (2025). https://www.sirp.ee/aratasuvad-kasinusmeetmed/ (9.6.2025).
[6] World Wildlife Fund, ”What is the sixth mass extinction and what can we do about it?” https://www.worldwildlife.org/stories/what-is-the-sixth-mass-extinction-and-what-can-we-do-about-it (9.6.2025).
[7] ”Species and climate change”. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources, lokakuu (2021). https://iucn.org/resources/issues-brief/species-and-climate-change (9.6.2025).
[8] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Unfit Remains”. https://tartu2024.ee/en/unfit-remains/ (9.6.2025).
[9] ”Species and climate change”. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources, lokakuu (2021). https://iucn.org/resources/issues-brief/species-and-climate-change (9.6.2025).
[10] Ledesma, Lester. ”Biodiversity”. World Health Organisation, helmikuu (2025). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/biodiversity (9.6.2025).
[11] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Growing With Your Food”. https://tartu2024.ee/en/kasvadesomatoiduga/ (9.6.2025).
[12]Ritchie, Hannah. ”Food production is responsible for one-quarter of the world’s greenhouse gas emissions”. Our World in Data, marraskuu (2019). https://ourworldindata.org/food-ghg-emissions (9.6.2025).
[13] Business Waste, ”Textile Waste Facts”. https://businesswaste.com/waste-types/textile-waste/textile-waste-facts/ (9.6.2025).
[14] European Capital of Culture Tartu 2024, ”Tartu 2024 Presents: Estonian Fashion Festival”. https://tartu2024.ee/en/eff/ (9.6.2025).
[15] Estonian Fashion Festival, ”Sustainability”. https://fashionfestival.ee/sustainability (9.6.2025).