Björn Forsén valittu Suomen Ateenan-instituutin uudeksi johtajaksi

Suomen Ateenan-instituutin säätiö sr on valinnut professori Björn Forsénin Suomen Ateenan-instituutin johtajan toimeen kolmivuotiskaudeksi 1.1.2018 alkaen. Suomen Ateenan-instituutti on yksi Suomen eri puolilla maailmaa sijaitsevista kulttuuri- ja tiedeinstituuteista. Sen päätehtävä on harjoittaa ja edistää Kreikan arkeologian, historian, kielen ja kulttuurin tutkimusta antiikista nykypäivään. Opetus- ja julkaisutoiminnan lisäksi instituutilla on omia tutkimushankkeita, joista arkeologiset kenttätyöt ovat keskeisiä. Johtaja vastaa instituutin toiminnasta ja sen tieteellisen ohjelman toteuttamisesta.

Björn Forsén toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston historian vs. professorina. Hän on historian dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa sekä antiikin kulttuurin ja yhteiskunnan dosentti Lundin yliopistossa. Hän on toiminut vierailevana tutkijana mm. Heidelbergin, Harvardin ja Cincinnatin yliopistoissa sekä Suomen Ateenan-instituutin johtajana vuosina 2004–2007.

Forsén valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Hänen väitöskirjansa käsitteli votiivilahjojen merkitystä antiikin Kreikan uskonnollisessa elämässä. Tieteellisessä työssään hän on tutkinut mm. Kreikan ja itäisen Välimeren historiaa antiikista 1900-luvulle keskittyen väestönkehitykseen, asutushistoriaan, ympäristönmuutoksiin, etnisiin ja kulttuurisiin eroihin, matkakertomuksiin sekä kaupunkivaltioiden ja imperiumien rakenteisiin. Forsénilla on laaja kokemus tutkimushankkeiden johtamisesta, arkeologisesta kenttätyöstä, opetuksesta ja taloushallinnosta. Hänellä on myös Master of Science in Business Administration and Economics -tutkinto Göteborgin yliopistosta.

Suomen Ateenan-instituutin johtajana Björn Forsén jatkaa kenttätyöhankettaan Peloponnesoksella sijaitsevan Arakhamitain Artemikselle omistetun pyhäkön parissa. Tutkimuskohteen merkittävyydestä kertoo sen taannoinen valinta yhdeksi Kreikan merkittävimmistä arkeologisista tutkimuskohteista. Forsén aloittaa myös kaksi uutta projektia, joista toinen kohdistuu Luoteis-Kreikan roomalaistumiseen ajanlaskumme taitteessa ja toinen osmaniaikaiseen Ateenaan vuosina 1687–1688, jolloin venetsialaisjoukot miehittivät kaupunkia. Forsén tutkimusryhmineen on löytänyt mm. Venetsian arkistosta julkaisemattomia päiväkirjoja ja kirjeitä, joiden kautta piirtyy esiin ainutlaatuinen kuva siitä, millaista oli elämä varhaisen osmaniajan Ateenassa.

Forsén haluaa nostaa esiin myös Kreikan 1900-luvun historiaa. Hän toteaa, että monet Kreikan nykyisistä ongelmista ovat tuttuja Suomessakin. Molemmat pienet EU:n laidoilla sijaitsevat maat painivat tavalla tai toisella talousongelmien, koulutuksen niukkenevien resurssien, pakolaiskysymysten, alhaisen syntyvyyden ja väestön vanhenemisen kanssa.

 

Suomen Ateenan-instituutin verkkosivut